8.1.
Sunnuntai. Heräsin "suhteellisen aikaisin". Mukava kun oli pimeää - kuusenkynttilät ja muuta valot mukavan tunnelmallisia. -yli 7. Aamupalaa ja kahvia. Luin 1. Johanneksen kirjettä. En laittanut tulta takkaan, kun oli niin lämmintä sisällä.
10:ksi menin helluntairukoushuoneelle Rukoushetkeen alakertaan - toistakymmentä rukoilijaa. Marja-Leena jäi kotiin - vieläkin flunssan jälkimainingeissa.
11 alkoi Ehtoollisjuhla yläkerrassa. Tarmo Moisio johteli. Kuoro lauloi. Erilaisia infoja, ja siunaamisia - mm. yksi uusi jäsen seurakuntaan. Mika Turunen saarnasi. Vietimme ehtoollista. Tilaisuuden jälkeen oli alakerrassa erinomaiset kahvit lähetystyön hyväksi.
Palailtuani kotiin - taisi olla jo liki 14 - laitoin tulen takkaan. Söimme. -3.
Ruuan jälkeen ajelin hiihtelemään 60 min. Pietilän Paavon ja Päivin heidän pihapiiriä lähellä olevalle ladulle. Oli oikein somat ladut, joita oli mukava hiihdätellä menemään. Sää oli erinomainen. Kävin hetken istuskelemassa ja raatailemassa heidän viihtyisässä pirtissään. Pihalla oli tunnelmallisia isoja jäälyhtyjä, joissa oli mukavanväriset tulet palamassa. Myös sähköisiä jouluisia valoja oli pihapiirissä. Mukava tunnelma - ja tunnelmahan on tärkeä.
Tultuani kotiin hiihtelyltäni oli M-L:kin käynyt pienellä happihypyllä. Lähdin "samoilla lämpimillä" 8.3 km "kävelynomaiselle" lenkille Tarvaalan suuntaan. Vanha kaveri - kuu-ukko - näkyi myös aina välillä sen editse vilistelevien pilvien lomasta. Jokunen - ei kuiten Jaska - tähtikin näyttäytyi. Paluumatkalla huomasin, että meille päin menevät potkukelkan jäljet. Aattelin, että Danielhan se siitä on potkitellut. Niin olikin, sillä hetken päästä tuli kolmikko - Terhi-Marja, Emilia ja Daniel - minua vastaan. Olivat käyneet meillä. Nyt kuitenkin potkukelkkoja oli kaksi, sillä Emiliallakin oli vähän isompi kelkka kuin Danielilla. Meillä oli varastossa yksi kelkka, joka on ollut käytössä kauan aikaa sitten - mutta hyvä kelkka.
Ulkonaolon jälkeen taas maistuikin iltapala ja tee. Myöhemmin illalla toiseenkin otteeseen.
Voisihan sitä kirjoittaa jotakin asiaakin - ja olisikin sitä - mutta jospa joskus sitten.
Myöhemmin illalla pakkasta -0. jotakin.
"Herra kutsuu meitä tekemään yhteistyötä Hänen kanssaan eikä toimimaan omin päin. Evankeliumi on Jumalan asia alusta loppuun asti. Voisimme sanoa, että se on Hänen yksinoikeutensa. Me emme voi perustaa evankeliumin liikkeitä omaa merkkiämme varten. Jeesus kristus on koko maailman pelastustyön pää. Me voimme tehdä työtä yhdessä Hänen kanssaan, ja sen täytyy tapahtua mihin hintaan tahansa. Hän kattaa kulut...
...Joissakin tapauksissa seurakuntaprojektit pysyvät hengissä vain tehohoidon avulla. Niillä on hyvin vähän tekemistä Jumalan suunnitelmien kanssa. Niisä ei ole Hänen elämäänsä. Kytke pois elämää ylläpitävä koneisto. Jos ohjelmissa on todellista elämää, ne eivät tarvitse sydän- tai keuhkokoneita. Anna sen kuolla, minkä Jumala haluaa kuolevan, äläkä anna sille tekohengitystä. "Anna kuolleiden haudata kuolleensa." Mitä kannattaa ylläpitää tuottamatonta seurakuntakoneistoa ja odottaa, että Jumala antaa varat laskuihin? Hän ei tee niin. Seurakunnan todellinen tehtävä on voittaa ihmisiä Kristukselle" (Reinhard Bonnke, Evankeliointi tulella käynnistää herätyksen, Uskon Sanan Kustannus Oy 1991, s. 179-180).
Siunausta!
Ps. "Sillä siitä, että minä julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!" (1. Kor. 9:16).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti