15.5.2021.
ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 73.
Aiheenamme on "tässä vaiheessa kirjoitelmaa" eilen aloitettu viimeisten päivien ihmisten ominaisuus: "Ihmiset ovat silloin ... hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia" (2. Tim. 3:4). Päästäksesi "jyvälle" jo sanotusta, voit käydä "kurkkaamassa" eilisen kirjoitusta.
Hekuma on asia, joka voi olla vallannut ihmisen elämän - sydämen - niin, että vaikka hän on kiinnostunut evankeliumista ja ottaa sen vastaan, ei uusi elämä hänessä voi kasvaa ja kantaa hedelmää. Luemme otteen Jeesuksen puhumasta kylväjä-vertauksesta:
"Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän maailman huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää"
(Luuk. 8:14).
Siemen on Jumalan Sana. Ihminen ottaa sen vastaan sydämeensä, mutta Jeesuksen luettelemat "orjantappurat"; tämän elämän huolet, rikkaus ja hekumat, kasvavat mukana ja tukahduttavat Sanan siemenen kasvun, niin ettei se pääse kantamaan sitä hedelmää, joka voisi kasvaa, jos kasvu voisi jatkua.
Tämä voi tapahtua niin, että alun pitäenkään ei ole luovuttu sellaisista asioista, joista olisi pitänyt luopua, silloin kun avattiin sydän evankeliumin sanalle. Tai se voi tapahtua myöhemmin uskonvaelluksen aikana. Syynä voi olla mikä tahansa Jumalan tahdon vastainen asia; synti. Nyt puheena olevan aiheen mukaisesti; Sanan siemenen kasvu voi tukahtua hekumoihin.
Lukemassamme vertauksen selityksessä Jeesus käyttää sanaa: "hedonon", joka Novumin alkukielisen tekstin alla "juoksevassa" tekstissä on käännetty sanalla: "nautintojen" (Novum 2, s. 142, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1981). "hedone (f.), nautinto, hekuma, himo (hedomai, iloita, nauttia" (Novum 5, Sanakirja, s. 398, Raamatun Tietokirja, Vantaa 1984).
Puhuessamme hekumasta Jeesukseen uskovia ajatellen, puhumme todellisesti vaarasta; vaarasta, joka voi salakavalasti ottaa meidät otteeseensa. Tämä on totta kaikkien aikojen uskovien elämässä, mutta erityisesti viimeisten päivien uskovien kohdalla. Kuinka helposti kaikinpuolinen nautinnonhalu voi vallata ihmissydämen. Itse kunkin kohdalla voi olla tämän asian suhteen "heikko kohtansa", josta hekuman, nautintojen, yliote alkaa valtaamaan alaa elämässämme. Aluksi emme välttämättä edes huomaa - tai ainakaan myönnä - että lankeemus on tapahtunut. Koetamme selittää itsellemme, että ei ole tapahtumassa mitään väärää. Voimme tulla "heikkonäköisiksi", lopulta jopa sokeiksi asiaintilan suhteen kohdallamme. Voimme alkaa elämään väärille asioille, vaikka emme sano uskoamme kieltäneemmekään. Käytännön tasolla hengellinen elämämme kuitenkin on tukahtunut esim. juuri nautintojen, hekumain, orjuutuksen tähden. Emme ehkä tule aina ajatelleeksi asiaa tältä kannalta. Saatamme pitää ihan normaalina esim. urheilun, tai jonkin muun harrastuksen ylivaltaa elämässämme, vaikka ne ovat vieneet sijan kaikkein tärkeimmältä kohdallamme. Uhraamme niille enemmän aikaa ja tilaa sydämessämme. Voisimme tehdä pitkänluettelon erilaisista asioista, joista tulee meille hekuman, nautinnonhalun, lähteitä.
Rohkenetko pysähtyä ajattelemaan rehellisesti elämääsi edellä puhutun suhteen? Onko elämässäsi asioita ja alueita, joissa rehellisesti sanottuna olet elämässä vääränlaisen nautinnonhalun - hekuman - vallassa? Oletko koettanut päästä siitä vapaaksi? Koetko olevasi orjuutettuna hekumain orjana? Parhain vaihtoehto on tällaisissa tapauksissa halu tehdä parannus; tunnustaa ja hyljätä asia syntinä. Tähän voimme tarvita jonkun toisen uskovan apua, jolle voimme puhua asiasta - tunnustaa asian - ja viedä sen yhdessä Herran eteen rukouksessa. Näin saamme kuulla syntimme julistettavan anteeksi ja päästä vapauteen. Jeesuksen veri katkoo kahleet ja Pyhä Henki antaa voiman elää vapaana. Jos lankeamme uudelleen, on parhain ratkaisu tehdä parannus heti - mahdollisimman nopeasti. Uskovien yhteyttä ei tule jättää - tai jos on käynyt niin, että "tämä polku on ruohottunut", niin palata uskovien yhteyteen.
Ennen uskoontuloamme me itse kukin olimme "sellaisia" ja olimme "tällaisia." Näin Raamattukin sanoo sen monella tavalla. Tässä yhdellä tavalla:
"Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson (Jeesuksen veren, lisäys minun) ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan"
(Tiit 3:3-7).
On niin hyvä paikka, että piti lainata vähän pidemmältikin. Siinä mm. sanottiin, että "olimmehan mekin ennen ... moninaisten himojen ja hekumain orjia, ... Mutta ...." Sanat, jotka lukemassamme oli käännetty: "moninaisten himojen ja hekumain", on Novumin tekstissä, joka kulkee alkukielisen tekstin alla, käännetty: "himoille ja haluille moninaisille" (Novum 4, s. 402, Raamatun tietokirja, Vantaa 1983). "Haluille" sana on jo aiemmin esille tullut sana: "hedonais", nautinto, hekuma, himo.
Jatkan - jHs - seuraavalla kerralla.
Siunausta!
Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
jouko.kuusjarvi@gmail.com
Puh. 0940-0206858
______________________
Lampisen Sonjalle täältä meiltä sydämelliset nimipäiväonnittelut!
Lauantai. 19.6 astetta lämmintä ylösnousun aikaan auringon puolella. Pilviä.
Aamupalaa ja kahvia takapihan puolella. Luin Psalmien kirjaa ja rukoilin myös siellä. Huomasin, että kirjosieppo on tainnut tehdä pesän nyt vuosia sitten tekemääni "kerrostalopönttöön". En ole aikaisemmin havainnut siinä liikettä.
Kärräilin puita verkkohäkistä liiteriin. Lämmintä. Aurinkokin paistoi. Liekö mustarastaalla pesä häkin puiden seassa. Yhtäkkiä huomasin, että se seisoskeli maassa ihan vieressäni ja katseli minua - liekö syyttävästi, vai anovasti. En kuitenkaan ole löytänyt pesää. Ehkäpä siihen kysymykseen vastaus löytyy vielä.
Kahvia.
Jatkoin vielä puiden "kiikuttelua." Alkoi satamaan, niin lopetin.
Ruokaa ja kahvia. M-L paistoi lettuja jälkiruuaksi, joita kahvin kera.
Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.
Kahvia - jonka kanssa pieniä pyöreitä "pikkuleipiä", joita M-L juuri oli paistanut.
Tänään saimme videokuvaa, ja muutakin kuvaa, "Terhien" matkasta asuntoautolla. Raippaluotoon olivat "hujeltamassa."
"Timoilta" saimme myös fideota. Mm Milena siinä luisteli rullaluistimilla ekaa kertaa. Niin kävi kuin "vanhalta tekijältä."
Lueskelin kirjaa hieman.
Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Samalla jatkoin kirjan lukemista.
Kävin saunassa. Pitäähän sitä nyt suomalaisen lauantaina.
Iltapalaa ja teetä.
Seurasin uutisia. Katselin myös keskustelua Israelin tilanteesta.
Siunausta!
Ps. "Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa" (Ps. 8:10).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti