17.9. Heräsimme "elävässä taulussa", kauniissa maisemassa, Kittilä-Muonio tien varressa. Jerisjärven yli näkyivät Pallastunturin massiiviset huiput. Sää oli aurinkoinen, mikä ilman muuta paransi asiaa. Lämpötila plus 6. Aikaisemmin ollut lähellä nollaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Ennen 11 lähdimme liikenteeseen kun p-paikka alkoi tulla ahtaaksi Särkitunturiin menevien autoista. Ajoimme Särkijärvelle - jossa myös olen evankelistana Muoniossa ollessani ollut kokouksia pitämässä. Olimmepa Metsälän Matin kanssa - asuimme silloin Haminassa - Särkijärven koululla Muonion helluntaiseurakunnan juhlassa, jota vietettiin srkn saavuttaessa jonkin pyöreän virstanpylvään. En tarkkaan muista kuinka monta vuotta. Pakkasta kuiten oli. Muodoslompolossa, Ruotsin puolella, olimme Matin kanssa Väinöllä sisällä. Rukoushetki siellä oli voimallinen, sen muistan. No, nyt tämä muistelu lähtee laukkaamaan. Särkijärveltä käännyimme Pallaksen suuntaan. Oli vain n. puolen tunnin ajomatka kun olimme Pallaksella. M-L luki vaunussa kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä. Jätimme vaunun alemmas p-paikalle ja jatkoimme autolla ylemmäs. Kävelimme hissukseen Pallaksen rinteellä n. tunnin. Luontokeskuksessakin kävimme. Aurinko paistoi. Sieltähän se lähti Taivaskerolta - Pallaksen korkein huippu, 800 m ja jotain - olympiatuli liikkeelle Helsingin olympialaisiin. Palattuamme vaunulle lämmitimme aamullista kahvia. Luin Matteuksen evankeliumia. Jatkoimme matkaa Raattamaan - jossa olen aikoinaan 80-luvun taitteessa järjestänyt ainakin yhden telttakokoussarjan. Raattama kuuluu Kittilään. Päämääränämme oli Ketomella, joka on Enontekiön puolella. Pysähdyimme Ounasjoen sillan poskeen. Aiemmin siinä oli lossi, talvella jäätie, joka tuli aika myöhään kevättalven viimeisillä keleilläkin tutuksi. Kyllä siinä Lada poukkoili, kun joen yli paineltiin. Iso, hieno, joki. Asetuine taloksi. M-L laittoi ruokaa. Laitoin tekstarin 40 v sitten tutuiksi tulleille, Kurkelan Outille ja Paavolle, jotka asuvat tuossa n. 2 km päässä, joen toisella puolella, korkealla joen törmällä. Heiltä on joen yli huikean kaunis näkymä Pallakselle. Söimme hyvän riisi-kana-salaatti -aterian. Kahvit päälle. Jonkin aikaa ruuasta kävelimme n 4
min. ruskaa ja jokea ihastellen. Palailtuamme vaunulle, ilmestyi kohta vaunumme viereen auto - Kurkelan Outi. Oli kestänytkin kunnanhallituksen kokous vähemmän aikaa. Tuli Outi kutsumaan kylään. Outin kyydissä menimme. Outi oli valtuuston vaalissa - muistelen - ääniharava Enontekiöllä. Joimme kahvia/teetä ja otimme iltapalaa. Jutustelimme. Paavo toi meidät vaunulle. Näytti meille lähteen, joka on n. puolen km:n päässä vaunustamme. 19.30 maissa olimme vaunulla. 21 maissa panimme maata. Siunausta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti