25.9.
2.5 astetta lämmintä noustessamme uuteen päivään. Taivas oli pilvetön. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Lähdimme Marja-leenan kanssa liikkeelle 7.30 jälkeen. Autonlasin sai raaputtaa jäästä - eli oli sen verran kylmää ollut. Haimme Emilian ja Danielin kyytiin ja veimme heidät pyörineen kouluun. Jatrkoimme Höytiälle, Timolle ja Pialle. Miro polki pyörällä vastaan - kouluun menossa - vioimeisellä hiekkatieosuudella.
Päästyämme perille menin tekemään peräkärryyn kuormaa ennen lapinreissua sirkkelöimistäni pinnoista. M-L meni sisälle - hänellä kun oli mukanaan leipomaansa suolaista ja makeaa piirakkaa tuliaisiksi. Ollessani tekemässä kuormaa saapui luokseni mies sauvakävellen koiransa kanssa pellon poikki. Ikääntynyt mies jo. Aika lähellä asui. Juttelimme. Sain puhua myös evankeliumin asiaa hänelle. Eui sanonut uskovansa mihinkään. Sanoi olevansa materialisti. Tulivat sitten mummi ja Milenakin käsikädessä puuhommiin myös. Milenakin teki välillä kovasti töitä. Jaksoi koko päivän mukana puuhailla. Pia oli myös pariinotteeseen hommissa päivän mittaan. Minja istuskeli rattaissa - vai vaunutko ovat. Kolmisin menimme käsikädessä syömään ennen 12 - Milena, mummi ja vaari. Jäisikö sinulla mieleen ja tuntuisiko hyvältä, jos lapsenlapsi sanoisi: Minä tykkään teistä! Tällaisen lauseen me M-L:n kanssa kuulimme tänään Milenan sanomana puuhommissa - ja kyllä me tykättiin siitä - niin, ja Milenasta.
Milena istui autossa aina kun veimme täyttä kuormaa liiterin luokse. samoin myös kun mentiin hakemaan uutta kuormaa. Meillä oli sellainen leikki hänen kanssaan, että emme usko piipitystä, joka käskee laittamaan turvavyöt kiinni. Emme sittenkään kun oikein kovasti käskee. Eipä ollut sellainen ajopaikkakaan, että olisi tarvinnut laittaa remeleitä kiinni. Milena on kova - ja hyvä - laulamaan. Osaa monia lauluja. Bravuuri on ehdottomasti Jippii laulu, jossaq on kertosäe: Jippii, minä pääsen taivaaseen. Osaa koko laulun hyvin ulkoa - ja laulaa sen niin erinomaisen hyvin. Olihan se hauska mummin ja vaarin Milenan kanssa työjellä.
Mirokin tuli viimeistä pintakuormaa tekemään. Ripeä nuorimies hommissaan. Ollessamme hänen ja Milenan kanssa purkamassa kuormaa, tuli Timo - kohta töistä tultuaan - hakemaan meitä syömään - ja siihenhän me emme montaa käskyä tarvinneet. Hyvät olivat ruuat taas, niinkuin aamupäivälläkin. Jäliruuaksi kahvia.
Menin vielä päivällisen jälkeen halkomaan koneella Timon eilen illalla sirkkelöimiä pöllejä. M-L jäi tiskaamaan sisälle astioita. Talonväki meni Uuraisille - Timo ja Miro vanhempainiltaan, Pia, Milena ja Minja helluntaitemppelille Rukous- ja ylistysiltaan.
Sain jonkinverran halottua pöllejä, kun yksi iso tarttui niin lujasti ruuviin, joka halkaisee puun, etten saanut sitä irti. Luulisin, että se on viisainta irrottaa sahaamalla moottorisahalla halki.
Vein kuorman pinoon. Peittelin puut.
Tavoite tuli saavutettua - saada eilen ja tänään kaikki puut ajetuksi katon ja pressun alle. Aika paljon niitä tulikin. Huomenna saa olla iloinen,- kun vettä sataa - että puut ovat korjuussa ja odottamassa käyttöään.
Ajelimme M-L:n kanssa kotiin, jossa olimme 19.30 maissa. Laitoin tulen takkaan. Iltapalaakin tuli illan aikana otetuksi ja teetä.
Sellaisia vaarin ja mummin hommia.
Siunausta!
Ps. "Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa" (Room. 12:11).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti