3.12.2020.
Tulimme torstaihin. M-L kävi viemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi. Samlla hoiteli muitakin asioita kylällä. En ole vielä flunssan takia lähtenyt. Nousun aikaan 0.1 astetta kylmällä. Harmaata. Lumi oli maassa.
Aamupalaa ja kahvia. Luin Apostolien tekoja. Rukousta.
Kahvia. Sitten vain kottikärryn sarviin ja kirveen varteen kiinni; kärräilin ja haloin, ynnä pinosin ranganpätkiä.
M-L haki Emilian ja Danielin koulusta kotiin 14.
16 maissa söimme. Myös kahvia. Jouluiset valot paloivat sisällä ja ulkona. En mennyt enää sen jälkeen hommiin ulos.
Laitoin takkaan tulen.
Lueskelin kirjaa.
Kävin saunassa.
Iltapalaa ja teetä.
Seurasin tallennetta majatalo-illasta, Kangasalan kirkosta. Olli Seppänen, evp.sotilas, lentäjä ja lentäjien kouluttaja, nykyinen julistaja, oli puhumassa. Puhui maamme merkittävistä isistä, merkityksessä maan-isiä. Kannattaa katsoa ja kuunnella puhe TV7 arkistosta. Hän puhui myös Pelkosennniemen taistelusta, jossa suomalaiset saivat pienenä joukkona, vähäisellä aseistuksella, kokea ihmeellisen Jumalan avun voimakkaasta vihollisesta. Sen muyistoksi on sinne pystytetty taulu: Tässä auttoi Herra. Paikkakuntamme lehti kertoi, että Takalon Martti on tekemässä elokuvaa siihen taisteluun liittyvistä asioista. Taisi olla niin, että edellisenä päivänä, ennen ihmeellistä Jumalan apua, oli presidentti Kyösti Kallio ja hänen puolisonsa, Kaisa K allio puhuneet ja rukoilleet radiossa ja rukoukseen oli Suomen kansa yhtynyt - jopa niin, että sen aikana ihmiset, jotka olivat tulleet kauppaan kuuntelemaan puhetta, olivat rukouksen aikana polvistuneet kaupan lattialle.
Seurasin uutisia.
Kuulin - taisiko olla Patmoksesta - tässä pari päivää sitten koskettavan tapauksen. Siinä kerrotiin nuoresta tytöstä, joka halusi kovasti lähteä johonkin maalliseen nuorten kokoontumiseen. Isä kielsi menemästä ja sanoi, että jos sinne menet, niin itkien sieltä tulet pois. Isä lähti - liekkö ollu työ- vai jollekin muulle matkalle. Tyttö kuitenkin kovasti pyysi äidiltään, että hän haluaa mennä sinne tilaisuuteen. Lopulta äiti lupasi ja sanoi, että ei puhuta isälle mitään asiasta. Tapahtumassa käytettiin alkoholia ja harrastettiin muutenkin vääriä asioita. Tapahtui se, mitä isä oli sanonut; että jos menet, tulet sieltä itkien. Tyttö tuli raskaaksi. Nuoren ihmisen elämä meni pilalle niiltä osin.Tämän jälkeen hän syytti äitiään, että tämä on sinun syysi; miksi lupasit minun mennä!
Vanhemmat ovat kasvavien lastensa kanssa monenlaisten kysymysten edessä. Pitäisi olla johdonmukainen ja pelata yhteisillä säännöillä. Ei pitäisi olla kova, vaikkakin luja. Pitäisi tietää, mitä lapset tekevät. Pitäisi osata rohkaista, eikä vain moittia, ettei lasten tarvitsisi etsiä hyväksyntää monenlaisten asioiden kautta. Eihän se ole helppoa. Kaverit, jotka eivät aina ole sellaisia kuin vanhemmat toivoisivat, voivat viedä väärään suuntaan. Ja mitä pidemmälle väärään suuntaan mennään, sitä enemmän tulee vääriä siteitä. Parhainta on rukoilla lastensa ja lastenlastensa puolesta ja elää uskonelämää, joka ei ole vain sanoissa, jos niissäkään.
Paljon tarvitaan Jumalan armoa lasten kasvatuksessa(kin). Koska Jumala ei ole tarkoittanut ihmisiä sellaiseen elämään, niin mielipiteeni on, että sota- ja väkivaltavideoiden ja elokuvien katseleminen vanhemmilla- ja isovanhemmilla, ei näytä lapsille ja lastenlapsille tietä oikeaan suuntaan. Eikä muutenkaan maailmalllisten elokuvien ja videoiden. Ne eivät myöskään rakenna hengellistä elämäämme, vaan päinvastoin tylsistyttävät ja kylmentävät sitä. Samaan aikaan hengellisen elämän hoitoon - rukoukseen ja Sananlukuun voidaan käyttää vain pieni hetki. Musiikkiakin on niin monenlaista. Sellaisesta musiikista tykkääminen, joka on maailmallista - vaikka kuinka hyvältä kuuluvaa ja vaikuttavaa - ja joka etäännyttää hengellisestä todellisuudesta, todellisuudessa vaikuttaa mielessä huonoon suuntaan. Ja voi johdattaa esikuvana huonoon suuntaan, jolla ei ole hyviä seurauksia. Siinä ei ihannoida Kristusta, eikä asioita, jotka ovat Hänestä lähtöisin.
Uskon meidän vanhempina uskovina näyttävän lapsillemme ja lastenlapsillemme tietä väärään suuntaan myös harrastaessamme maailmallista tanssia. Niin ei tehty aikaisemmin. Voisitko ajatella esim. Paavlin ja Pietarin pyörähtelemässä sellaisissa hommissa? Pietarin vaimonsa kanssa? Jos hengellinen elämämme ei ole kunnossa, voimme elää hyvin väljää elämää - vaikka harrastelisimmekin seurakunta-, ym. sellaisia asioita. Asiat ovat muuttuneetr, mutta eivät aina hyvään suunrtaan. On paljon sellaista sekoitusta. Jopa sama orkesteri, joka johtaa ihmisiä maailmalliseen tanssiin, saattaa olla toisella kertaa johtamassa ihmisiä ylistykseen hengellisessä tilaisuudessa.
Uskovinakin voimme elää elämäämme loppujen lopuksi aika maailmallisesti. On hyvä pysähtyä ajattelemaan asiaa tältäkin kantilta.
Siunausta!
Ps. "Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehotan teitä, veljet: Antakaa ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. Älkää muykautuko tähän maailmanaikaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä" (Room. 12:1-2).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti