13.7.
Ennen 10 nousin minäkin Mäntyluodossa - Marja-Leena vähän ennemmin. Pilvessä koko taivas. Sataa tihuutti oikein ohutta sadetta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Aurinkokin koetti paistaa - mutta vain hetken. Luin Jesajan kirjaa. M-L luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä mökin pöydän ääressä.
M-L tiskaili ja järjesteli paikkoja. Minä mittailin saunankiukaan piipun pituutta ja paksuutta - hommattava uusi piippu nääs jo puhki menneen tilalle.
Meinasimme ensin olla huomiseen asti saaressa. Minun piti käydä mantereella lenkilläkin. Ja sitten vielä illalla käydä romaniveljien konsertissa kunnantalolla. Mutta suunnitelmathan voivat muuttua. Ensin ne muuttuivat niin, että menisimme jo kimpsut mukana kirkolle konserttiin illalla ja sieltä sitten kotiin Saarijärvelle. Seuraava muutos oli, että jos emme menisikään sinne konserttiin illalla, vaan suoraan kotiin tänään ja kävisimme "Timoilla" kylässä.
Vähän tuon viimeisen vaihtoehdon pohjalta lähdimme liikenteeseen 13 ja jotain - vai oliko ennen 13. Ajelimme veneellä kimpsuinemme Rasaniemeen ja siitä autolla kirkolle. Hoksimme, että sehän on tänään toripäivä kirkolla - ja siellä myös esiintyvät nämä romaniveljet. Niinpä ensin huristelimme vanhainkodille äitiäni tapaamaan. Siellä äiti sängyssään makaili niin pienen näköisenä. Jutustelimme. Rukoilimme. Siunasin äitiä. Rukoilimme myös Isä meidän rukouksen ja Herran siunauksen. Lopuksi siunasin äitiä ns. apostolisella siunauksella. Vapaan rukouksen jälkeen äiti sanoi: Kiitos! Isä meidän ja Herran siunauksen jälkeen: Aamen! Ne ovat vanhastaan tuttuja, joten ne ovat siellä mielessä, kuten monet virret ja hengelliset laulutkin. Jeesuksen ristintyöstä puhuin nytkin äidille. Hän sanoi uskovansa Jeesukseen.
Vanhainkodilta menimme torille. Kun olimme menossa äitiä katsomaan, ajeli siskoni Pirjo meitä vastaan. Hän oli ennen meitä käynyt äidin luona. Kun ajoimme parkkipaikalle, oli Pirjo juuri siinä myös. Kävelimme yhdessä torille kuuntelemaan sitä romaniveljien laulua klo 14:ksi vanhan Pirtin paikalle. Tuttuja ihmisiä - uskovaisia - oli kokoontunut siihen Pirtin puistoon kuulolle.
Lähdimme vähän kesken pois lauluhetkestä. Menimme Teboilille syömään. Sieltä lähdimme ajamaan kohti "Timoja". Pirjo - siskoni - ajoi meidän perässä ennen kuin kääntyi heille. Hän soitti autosta meille, kun huomasi, että siinä köröttelemme. Kahville pyyteli. Nyt emme menneet, kun olin juuri juomassa Teboililta mukaan ottamaani kahvia.
Timolla oli juuri kaivinkone hommissa pihassa. Olivat sopivasti kahvitunnilla. Meillekin keittivät kahvit - sellaiset kahvit, että pavuista Timo jauhoi kahvimyllyllä kahvin, josta se keitettiin. Sellainenhan se on hyvää - ja mukavaa. Kotonahan se oli sellaista lapsena. Pavut paahdettiiin rännälillä uunissa ja sitten jauhettiin kun keitettiin. Mikku-Milenaa oli mukava nähdä ja pitää sylissä.
Ajelimme "Timojen" kuusikosta kotiin, jossa olimme 18.30 maissa.
Postithan net piti selailla.
Menin "kävelynomaiselle", 7 km lenkille urheilukentälle. Hiljaiselle sellaiselle. 21 jälkeen tulin kotiin.
Kävin saunassa. mukava oli istuskella löylynoton jälkeen takapihalla vilvuuttelemassa.
Lämmintä 12-13 astetta.
Ps. "Hiljenny Herran edessä ja odota häntä" (Ps. 37:7).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti