9.7.

8 jälkeen nousimme. Oli satanut. Näytti, että tulee sateinen päivä. Pirjolta - siskoltani - tulleessa viestissä oli, että sadetta ja ukkosta luvassa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. M-L luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä mökin pöydän ääressä - sitäkin, että olisi kaunis ilma, kun vieraita tulee. Kävin saunalla lämmittämässä kiuasta vähän, että vesi lämpiää nopeammin päivällä. Koetin myös saada vetoa kiukaasta pienemmäksi. Ennen 12 lähdin ja ajelin veneellä Rasaniemeen. M-L valmisteli tarjoiluja. Tein kaksi vastaa odotellessani, sekä kukkakimpun M-L:lle - se koristaa hillityillä väreillään kauniina tuossa mökin pöydällä. Satoi hiukan vastanteon aikana. Klo 13 kun vieraat - Siskoni Pirjo miehensä Karin kanssa ja veljeni Heimo vaimonsa Arjan kanssa - saapuivat, paistoi aurinko. Kiitos rukousvastauksesta Jumalalle! Ajelimme venosella Mäntyluotoon, jossa M-L odotteli kahvipöytä katettuna vastapaistetut letut höyryten. Virittelin kiukaan alle tulen. Joimme kahvia ja söimme lettuja. Meillä oli tällainen "sisarustapaaminen", kun meidän lapsillamme on kuulema suunnitteilla pitää "serkkutapaaminen" tässä kuussa Kuusjärven mummolassa, joka on heille kaikille muistorikas paikka. Kun saunaan pääsi, menivät sinne ensin Pirjo ja Arja. Sitten Kari, Heimo ja minä. M-L laitteli tarjoiluja. Löylyä oli ja uudet vastat tuoksuineen. Saunomisen jälkeen paistoin makkaroita halstarilla kiukaan suuluukku auki - hiilten loimussa. Eivät pala, mutta ruskistuvat kauniisti. Söimme salaattia, makkaroita, juustoa, leipää, kahvia, mehua, ym. Myös hyvää mansikkarahkaa oli. 17 jälkeen vein vieraat rantaan Rasaniemeen. Nii-in, Anton- isän ja Aino-äidin lapsetkin alkavat olla jo ikääntyneitä. Mukava on saman pesueen jäseninä aina tavata - ja tietenkin niitä sukuun tulleita uusia ihmisiä - jotka ikääntyvät myös siinä aviopuolisoidensa rinnalla - ja ihan siitä riippumattakin. Minäkin ajelin Heimolle puhelimenlataukseen. Tein siitä myös 10 km "kävelynomaisen" lenkin Pieksämäentiellä - "Korholanmäkrinnassa", Alatalon kohdalla kävin kääntymässä. Tuttu "ratahan" se on, sillä olen siinä poikasena kävellyt 20 km Suur-Savon piirinmestaruuskilpailuissa. Siitäpä taitaa olla 50 v. Aurinkoinen sää. +19 astetta. Odotellessani puhelimen latauksen loppumista oleskelin Heimon ja Arjan pihassa Heimon kanssa. Venyttelin. Sitten ajelin Rasaniemeen ja Mäntyluotoon, jossa oli hyvä käydä pesulla saunalla. Söimme iltapalaa ja joimme teetä. Auringonlasku oli kauniin punainen auringonsiltoineen järveen. Ruskotus hieno. Kyllä joutsenparikin yhdessä on - ja vierellään pieni poikanen. Näin ne uiskentelemassa kun ajelin saareen. Joku meidän vieraista - oliko Kari tai Pirjo, tai joku muu, huomasi tuossa saaren vieressä vesilintupoikueen, jota emme ole vielä huomanneet. Kiitos sisaruksille aviosiippoineen vierailusta Mäntyluotoon - ohan tämä tuttu paikka teille kaikille Hannu-sedän ajoista asti! Siunausta!