13.8.
Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Edellä sanottu on erityisesti myös Jumalan mielipide - ja sillä Raamattuun uskoville ihmisille on jotakin merkitystä. Eikä vain jotakin, vaan todella merkitystä. Tuo Raamatusta lainattu tosiasia nousi mieleen kuullessani ja lukiessani siitä vastarinnasta ja painostuksesta, joka on noussut jälleen "tapetille" ulkoministeri Timo Soinin lausunnoista/kirjoituksista, koskien aborttia.Iloitsen - ja luulen, että usea Jumalan Sanaa ja ihmisarvoa kunnioittava iloitsee - ulkoministerin salkkua kantavan Soinin suorasta henkilökohtaisesta kannasta ja sen julkituomisesta. Uskon, että taivaassakin se huomioidaan. Siitä on siunausta. Se ei ole mikä tahansa pieni juttu tämä aborttiasia - surmataanhan noiden raskaudenkeskeytysten kautta n. 9000 ihmistainta - ihmistä - vuodessa. Meidän tulee selkeästi tukea Soinin kaltaisia kansakuntamme päättäjiä - ja jokaista, joka asettuu Jumalan Sanan mukaisesti valtavirtaa vastaan aborttiasiassa - ja muissa Sanan vastaisissa asioissa. Vähintä, mitä voimme tehdä, on rukoilla heidän puolestaan. Pääministeri Sipilän odotan myös sanovan abortti- ym. tämänkaltaisissa asioissa tuovan selkesti kantansa esille - sillä hänetkin on kristittynä, Jeesukseen uskovana ihmisenä, asetettu tuohon tehtävään juuri tätä aikaa varten. Iloitsen kansanedustaja Päivi Räsäsestä, joka on julkisesti antanut tukensa ulkoministeri Soinille - aikailematta. Päivi Räsänen on kulkenut jo pitkän tien Jumalan äänitorvena päättäjien ja kansamme keskuudessa. Siitä on hänelle siunaus - vaikka hän hintaakin joutuu maksamaan. Kuitenkin Jumala on hänen kanssaan.Professori Tapio Puolimatka on myös yksi Jumalan asettama äänitorvi tähän aikaan. Muistakaamme häntä - ja kaikkia tällaisia ihmisiä rukouksin. Mutta, myös kaikkia muita päättäjiä - niitäkin, joilla on tänä päivänä Jumalan Sanan vastaiset arvot ja näkemykset.
Järkyttävä kylvö on menossa meidän(kin) maassamme. Tulemme niittämään yhtä järkyttävän niiton. Eikä minun tarvitse olla mikään tuomionprofeetta. Tuota niittoa voimme tulla kokemaan yhä suuremmassa määrin hyvinkin pian. Jumalaan ja Jeesukseen uskovina meidän tulisi herätä turtumuksestamme. Meidänkin olisi herättävä etsimään Herran kasvoja - jos kenen, niin meidän etunenässä. Kaikesta näkee, että tänä päivänä me emme niin tee. No, no, poika, äläpäs nyt! Ajatteleeko joku niin? On erittäin hyvä asia, että erilaisia rukousliikkeitä ja -rintamia on syntynyt ympäri maatamme, mutta kun katsomme asiaa paikkakunnittain, niin Herran puoleen kääntyminen ja Hänen kasvojensa etsiminen on hyvin vähäistä. Käytäntö kertoo, että rukouksen tie on hyvin kyseenalainen asia. Käytäntö kertoo, että rukous ei ole välttämättömyys. Kyllä meidän on aika muuttua. Taivaallisten asioiden tulee tulla meille tärkeämmiksi kuin maallisten. Tuomiot ovat oven takana kansamme kohdalla. Tällä hetkellä siitä ajatuksesta voi selvitä olankohautuksella, tai sanonnalla: Entä sitten! Noinkin voi suhtautua, mutta se on väärä suhtautumistapa. Voisimmeko osoittaa Jumalalle, että olemme tosissamme? Voisimmeko kokosydämisesti elää Hänelle? Voisimmeko yhdessä - paljon suurempana joukkona kuin tähän asti - etsiytyä Herran kasvojen eteen - aivan niinkuin silloin, kun on hätä ja tosi kyseessä?
Noustessani uuteen päivään oli lämmintä 13.6 astetta. Marja-leena oli noussut jo aiemmin, mutta meni uudelleen pitkäkseen ,kun ei ollut hyvä olo. Taivas oli harmaa.
Aamupalaa ja kahvia. Luin Malakian kirjaa. Rukousta.
Kävin 3 km juoksuhissuttelulenkillä Mannilan pururadalla. Sadekin lakkasi sinne päästyäni. Samalla reissulla kävin kaupassa ja urheilukentällä 3 km kävelyllä - lähinnä tekniikkaan kiinnitin huomiota. satoi vähän.
Palattuani kotiin keitin makkarakeittoa - pakastevihanneksia ja makkaraa. kahvia jälkiruuaksi. Klo 15.30 oli lämmintä 17.5 astetta.
Kirjoittelin kynällä "tietynlaisia kirjauksia."
Kävin Deniksellä. Hän vaihtoi autoomme uuden akun.
Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps. "Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää" (Gal. 6:8).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti