20220121

21.1.2022.

KUKA PITÄÄ SINUSTA HUOLTA?

"Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, ja heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen" (2. Piet. 5:6-7).

Elämä ei ole aina helppoa. Omat valinnat, toiset ihmiset, olosuhteet, sairaudet, elämäntilanteet, aiheuttavat meille eri asteista murehtimista, aina ahdistukseen ja masennukseen asti. Mistä saan avun?

Luonnostaan ihminen etsii apua ihmisiltä, usein vain itseltään. Valitettavasti myös vääristä lähteistä. Kaikki tiedämme paljon avun lähteitä, joita voimme käyttää. Niitä on hyvä olla olemassa.. Nekin ovat lahjoja meille.

Loppujen lopuksi suhtautumisemme Jumalaan, todelliseen avun antajaan, on kaikkein tärkein asia. Tämä on myöskin nöyrtymiskysymys. Kelpaako apu, joka tulee ylhäältä, minulle.

Sana kehottaa heittämään kaikki murheet Hänen päällensä, koska Hän on luvannut pitää meistä huolen. Sydämeemme voi syntyä usko Jumalan lupauksiin, Sanan kautta. Silloin tahdomme toimia niin kuin Jumalan Sana lupaa ja kehottaa.

Olipa kyseessä synti joka painaa, sairaus joka ahdistaa, elämäntilanne joka murehduttaa, tai vastoinkäyminen joka vie elämänhalun, niin kääntykäämme Taivaallisen Isän ja Jeesuksen puoleen. Aina emme ymmärrä asioita joita meille tapahtuu, ja joiden kanssa  joudumme elämään, mutta on yksi, joka on luvannut pitää meistä huolen. Lue myös Fil. 4:6-7).

                                                                                Siunauksin Jouko Kuusjärvi

______________________________________

Perjantai. Klo 6.55 oli pakkasella 3.5 astetta.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Emilian ja Danielin 8:ksi kouluun.

Kahvia.

Luin Ilmestyskirjaa. Rukousta.

Kahvia - juuri uunista otettujen, M-L:n tekemien, sämpylöitten kera.

Jatkoin työhuoneessa papereitten setvimistä. Yksi paperi, tai lehti, kerrallaan. Osan hävitän, osan jätän. Enemmänkin pitäisi hävittää. Tuleehan siellä - vuosikymmenien varrelta - monenlaista vastaan. Mm. seurakuntalehtiä - Uudistuva seurakunta - siltä ajalta, kun olin työntekijänä. Niistä aika hyvin näkee, mitä silloin "touhuiltiin." Samoin toimittamaani Lähetyksen syttykiehinen-lehti - ilmestyi kuukausittain - kertoo hyvin silloisesta lähetystyöstämme Vienan -Karjalassa ja muualla sukulaiskansojemme alueella. Se oli aika mittavaa työtä. Mielenkiintoista on niistä lukea mm. tyttäremme Terhi-Marjan meno Vienan-Karjalaan ja työ siellä. Uskonvaraisesti hän sinne lähti. Vieläkin ihmettelen/ihailen sitä uskonrohkeutta. Mutta, Jumalahan sitä antaa - ja Häneen voi luottaa. Järjestämämme leirit Vienan-Karjalassa olivat isoja ja niitä oli aika paljon. SOS-kuoron vierailu - isolla linja-autolla - useine tilaisuuksineen, oli ison luokan operaatio. Lakosen Karin äänentoistorekka oli mukana. Menomatkalla se oli täynnä humanitääristä apua. Tilaisuudet pidettiin rekan lavalta. Voisipa vielä jatkaakin, mm. telttaoperaatioista, joita kesäisin pidettiin, jne. Oi, niitä aikoja.

M-L kävi hakemassa Danielin ja Emilian koulusta. Samalla kävi kauppa-asioilla.

Ruokaa ja kahvia.

Sauvoin 60 min. hämärällä/pimeällä pihaladulla. 4.5 astetta miinuksella.

Laitoin takkaan tulen.

Sitten vain Kettler Polon satulaan. 40 min. poljin sitä lajia. Samalla lueskelin kirjaa.

Iltapalaksi mm. pitaleipää, jossa maistuvat sisukset.

Seurasimme TV7:sta Isännän pöydässä-ohjelmaa. Miko Puustelli haastattelussa.

Uutisten seuraamista.

Siunausta!

Ps. "Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari. Palvelkaa herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella" (Ps. 2:10-11).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti