31.1.2022.
ODOTAMME SADETTA
"...sateen kohina kuuluu jo" (1. Kun. 18:41).
Tarkoitan Hengen virvoittavia sateita, jotka koskettavat sydämiämme, muuttaen monien elämän täydellisesti; sanoisinko: radikaalisti.
Profeetta Elia, joka alussa olevat sanat on lausunut, oli Jumalan profeetta. Hänen sanansa toteutui. Elia toimi mm. Israelin yhden jumalattoman kuninkaan, Ahabin, aikana. Ahab vainosi Herran profeettoja ja edisti epäjumalanpalvelusta, asettaen profeettoja niitä palvomaan. Jumala antoi Elialle tehtäväksi julistaa kuninkaalle rangaistustuomiota: maahan tulee ankara kuivuus, kastetta ja sadetta ei tule muuten kuin Elian sanan kautta (1. Kun. 16:29 - 18:46),
Jumala vastaa kansansa rukouksiin. Meidän tulee rukoilla herätyksen ja siunauksen aikoja maamme ja paikkakuntiemme ylle, että ihmiset kääntyvät Jumalan puoleen ja tekevät parannuksen synneistään. Se merkitsee, että heidän sydämiinsä syntyy usko Jeesukseen, pelastajaamme.
Jumala on puhunut siunaavansa kaupunkimme, Saarijärven, ihmisiä. Tulee aika - toivottavasti se on lähellä - jolloin suuret määrät ihmisiä tulee hengellisiin tilaisuuksiin ja haluavat uskoa Jeesukseen. Hengellisen herätyksen aikana ihmiset liikkuvat. Silloin on kaipausta Jumalan puoleen. Uskon, että muuallekin siunaus täältä leviää. Tiedän, että Jumala on puhunut muillekin paikkakunnille samanlaisia asioita. Uskon, että vielä siunauksen sateet koskettavat koko synnyinmaatamme, Suomea.
Uskonhenkisesti, varmasti, Elia sanoo kuningas Ahabille: "Lähde syömään ja juomaan, sateen kohina kuuluu jo" (1. kun. 18:41). Ei kuitenkaan vielä satanut. Me täällä Saarijärvellä olemme samassa tilanteessa - niin myös monet muut paikkakunnat.
Jatkoksi kerrotaan: "Ahab meni aterioimaan. Mutta Elia nousi Karmelille, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin" (j. 42). Meidänkin tulee kumartua ja rukoilla, kaikki kristityt yhdessä; oikein huutaa Jumalan puoleen. Meidän on rukoiltava niiden ystävien puolesta, jotka vielä "syövät ja juovat" kaikessa rauhassa, tuntematta Jeesusta. Monet heistä tulevat Hänet tuntemaan, kun Jumala siunaa kaupunkiamme - ja maamme paikkakuntia - herätyksen ajalla.
Edelleen kertomus jatkuu: "Hän sanoi palveluspojalleen: Mene huipulle ja katso merelle päin. Poika meni ylös, katseli ja sanoi: ei näy mitään" (j. 43). Rukoilijoina olemme asettuneet uskossa odottamaan, tietoisina, että siunauksen sateet tulevat: Elia sanoi: Mene takaisin. Näin hän teki seitsemän kertaa. Seitsemännellä kerralla palveluspoika sanoi: Nyt mereltä nousee pilvi, miehen kämmenen kokoinen" (j. 43-44). Kestävästi ja sitkeästi oltiin Herran kasvojen edessä. Odotus palkittiin. satoi.
Koska asun Saarijärvellä, sanon: Meidän täällä - niin kuin teidänkin, jotka asutte muualla - pitää unohtaa kaikki tyhjänpäiväisyydet ja "konstailut" ja viivyttävä Jumalan kasvojen edessä totisessa rukouksessa. Herra antaa kuivuuteemme virvoituksen ajan. Hän vuodattaa Henkeänsä yllemme. Pilvi on jo nousemassa. Olemmeko "oikeassa asennossa" Herran edessä? Mitä meille merkitsee se, että itse taivaan Jumala tahtoo siunata meitä? Jos saisin toimia, niin kuin koen sydämessäni, niin lakkauttaisin kaikki muut toiminnot seurakunnissa ja kutsuisin kansan rukoilemaan. Vain rukoilemaan! Huutamaan Jumalan puoleen! Se olisi sen arvoista.
Kun Herra antaa herätyksen sateen, se koskettaa uskovia ja ei-uskovia. Synti nähdään synniksi, mutta myös Jeesuksen veren voima suureksi, huuhtomaan pois synnin sydämestä. Iloitsen, että niin monet tulevat saamaan uuden elämän Jeesukselta! Sairaita paranee; toivottomistakin sairauksista. Jumala on voimallinen herättämään myös kuolleita, valtasuuruutensa ja kunniansa korottamiseksi. Ihmiset, joilla on voimakkaita siteitä elämässään, vapautuvat Jeesuksen nimessä. Perheitä eheytyy, kun Jeesus tulee perheenjäsenten sydämiin.
Lopuksi vielä rohkaisu rukoilemaan: Elia oli samanlainen ihminen kuin me. Hän rukoili hellittämättä, ettei sataisi, eikä maa saanut sadetta kolmeen ja puoleen vuoteen. Ja kun hän taas rukoili, taivas antoi sateen ja maa tuotti jälleen hedelmää" (Jaak. 5:17-18).
Jouko Kuusjärvi
______________________________________________
Maanantai. 7.2 astetta klo 6.55.
Aamupalaa ja kahvia.
Kävin viemässä Emilian kouluun 8:ksi
Kahvia.
Kirjoitin SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteisen rukousrintaman Rintamapostin 64.
M-L kävi viemässä Danielin tk:een - selkä kipeä - ja kouluun 10:ksi.
Lähettelin s-postilla Rintamaposteja, niille, jotka saavat sen sitä kautta.
Kahvia.
Kävin kylällä monistamassa Rintamaposteja.
Kahvia.
Lapioitsin lumia pois pihasta. Taivas harmaa. Tein myös polut liiterille ja bio-astialle.
Ruokaa ja kahvia.
Lapioinpa vielä pihatien suuhun aura-auton tekemän penkan pois. Samoin postilaatikon luota. Myös lintujen ja oravien - näkyypä siellä jänö-jussikin käyvän - syöttöpaikalle lapioin uran. Vähän saa siitäkin liikuntaa - ja happea.
Laitoin tulen takkaan.
Luin Psalmien kirjaa. Rukousta.
Iltapalaa ja teetä.
Seurasimme uutisia - myös Israelista.
M-L mm. leiponut ja paistanut tänään.
Siunausta Teron työmatkalle kaukaiseen maahan!
Siunausta!
'Ps. "Vastaa minulle, kun minä huudan, sinä minun vanhurskauteni Jumala..." (Ps. 4:2a).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti