20161110

10.11.

Tänään täyttää vuosia meijjän Terhi-Marja, Kristiina. Sydämelliset ja rakkaat onnittelumme - isältä ja äitsyltä - täältä kilometrin päästä, menetetyn metsikön reunamilta, sinne rintamamiestalon tunnelmalliseen miljööseen. Olemme iloisia sinusta! Olet uskollinen Jumalan palvelija, joka ei ole jo nuorena kaihtanut ottaa askelia uskonvaraiseen elämään. Sinulla on pitkäjänteisyyttä viedä eteenpäin asioita ja olla kestävä asioissa, joihin olet alkanut. Sinulla on hyvä ja kultainen sydän. Et tee itsestäsi suurta numeroa. Kanssasi on hyvä tehdä yhteistyötä, koska sovitut asiat tulevat varmasti hoidettua. Olisi ilo saada sinun laisesi ihmisen kanssa kokoaikaisesti Jumalan valtakunnan työtä. Olet myöskin erittäin luova ihminen, sekä herkkä monella tavalla. Jumala on kasvattanut sinusta Jumalan naisen, jonka sydän elää Herralle. Me rakastamme sinua! Taivaan Isän siunausta tuleviin päiviin ja vuosiin! Muistamme sinua ja koko perhettä päivittäin rukouksin.

Takalon Martille täältä meiltä sydämelliset nimipäiväonnittelut! On ollut ilo tulla tuntemaan sinut ja perheesi!

Uusi päivä oli harmaa. Puolenkymmentä astetta pakkasta. Marja-Leena kävi aamulla viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Filippiläiskirjettä.

Kävin tekemässä rankakasojen vieressä kuormaa. Mukava ilma.

Menin rankahommista suoraan hakemaan Emilian ja Danielin koulusta meille.

Söimme. M-L tänään leipoi. Jäliruuaksi hän oli paistanut lettuja. Kahvin kanssa maistuivat - vaikka eiväthän ne saisi minulle maistua.

Menin vielä rankojen äärelle. 15.30 maissä lähdin sieltä pois ja tulin kotiin. Se on sitten siinä se tämänkertainen rankasouvi. Terhi-Marja tuli töistä suoraan hakemaan Emiliaa ja Danielia meiltä. Siinä saimme onnitella ainutta tytärtämme tänään olevan syntymäpäivän johdosta.

M-L:n mentyä kylälle kauppa-asioille, toteutin minä laulun sanoja: "Ylös Suomen pojat nuoret, ulos sukset survaiskaa... Jalka potkee, suksi notkee - jonka koulussa poikina lauloimme täysin palkein: suksi katkee... - Niinni, laitoin Jalas-monoset jalkaan ja otin sukset pussista pois. Sitten vain sivakat alle ja "laupias lavulle" - eli hiihtelykausi tuli avatuksi vuolijan kohdalla tänään. Tässä pihapiirissä, etupihan puolella ja talon ympäri hiihtelin latua - joka siihen väkisinkin syntyi. Mukava sää - n. -5. Sateli lunta. Tuuleskeli. 60 min. hiihtelin.

Kun M-Ltuli kylältä, lähdimme "Terheille" saunaan, jonne oli kutsu käynyt. Tosin vain minä, Denis ja Daniel kävimme löylyttelemässä. Saunan päälle joimme teet ja söimme amerikkalaiset pannukakut. Kiitos! Lunta oli alkanut satamaan oikein sakeasti. -yli 7.

Palattuamme saunareissulta, nousin vielä kuntopyörän selkään ja poljeskelin 60 min.

Iltapalaa ja teetä.

Eiliten sain pitkän kirjeen - ihan vanhanaikaisen postin kantaman - tuolta Saarijärven syrjäkylältä. Sen oli kirjoittanut - kunnioittavassa sävyssä - Jehovan todistaja, joka oli saanut kirjoittamani vihkosen "Jumalalla on sinulle asiaa". Kirjeen kirjoittamisessa oli nähty vaivaa. Jotakin vaikutusta oli vihkosellani ollut. Kuulinpa, että eiliten tuolla kaukana pohjoisessakin - Muosiossa - oli eräs ystäväpariskunta saanut antaa heillä kylässä olleelle pariskunnalle tuon samaisen vihkosen. Aiemmin syksyllä - senkin kuulin tässä ihan muutampi päivä sitten - oli yksi ystävämme Enontekiöltä potilaana Lapin Keskussairaalassa.  Samassa huoneessa oli ollut lapinmies vähän pohjoisempaa, jolle tämä ystäväveljemme oli kertonut minun sairaudenajastani. Näilläkin miehillä kun oli samanlaisesta sappioperaatiosta kysymys - paitsi, että heillä se onnistui, minun kohdallani ei. Tämä veli oli sanonut huonetoverilleen, että minulla on sen miehen kirjoittama vihkonen, että haluaisiko hän sellaisen. Oli halunnut. Eli kyse oli tuosta Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosesta. Sairaalasta pääsyn jälkeen olivat olleet huonetoveri puhelinyhteydessä. Oli se pohjoisen mies ollut iloinen ja pitänyt vihkosta hyvänä. Tavalla, taikka toisella Jumala haluaa vetää ihmisen Jeesuksen luokse. Voipi hän kyllä käyttää vaikkapa tuollaista vaatimatonta vihkostakin.

"Jumalan valtakunta on - rauhaa Pyhässä Hengessä. Raamattu antaa Jeesukselle nimityksen Rauhanruhtinas. On siis ilmeistä, että Jumalan valtakunnan kansalaiset ovat rauhan ihmisiä.

Mutta nyt meidän on muistettava, että Jumalan valtakunta täällä ajassa on taisteleva valtakunta, ja sentähden Jeesus sanoo ensimmäiselle evankelioimismatkalle lähteville opetuslapsilleen mm.: "Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan, ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan, ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa" (Matt. 10:34-35).

Jumalan valtakunta on rauhan valtakunta, mutta se ei ole koskaan rauhassa saatanan valtakunnan kanssa. Jumala´n valtakunnan ihminen on rauhan ihminen, mutta hänen suhteensa jumalattomuuteen ja vääryyteen ei voi koskaan olla rauhan suhde" (urho Muroma, Kristuksen jalkain juuressa, Ev. lut. Sisälähetyssäätiö 1953, s. 42, 43).

Siunausta!

Ps. "Ja te isät, älkää herättäkö lapsissanne vihaa, vaan kasvattakaa ja ojentakaa heitä Herran tahdon mukaan" (Ef. 6:4).

"Isät, älkää kiihottako  lapsianne, etteivät he kävisi aroiksi" (Kol. 3:21).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti