20171229

 
29.12.
 
Tänään saamme onnitella yhtä reipasta ja mukavaa neitokaista syntymäpäivän johdosta - Emilia täyttää 12 vuotta! Sydämelliset onnittelut vaarilta ja mummilta vielä tässäkin! Kaverisynttärit on jo pidetty. Sukulaissynttärit joskus ensi vuoden puolella - ja niissä kyllä olis mukava olla mukana. Jos vain rajan takaa ehtii mukaan.
 
Vähhiin käy, ennen kuin loppuu - vuosi 2017. Tänkää aamun ei kyllä kiirettä pietty ylösnousun kanssa - taitaa olla sellaista "välipäivämeininkiä." No, ei nyt kuiten ihan hurjan myöhäänkään "jalanviljaan" pompittu. 1.6 astetta oli lämpötila plussalla. Taivas oli harmaa. Lunta oli satanut ohuen kerroksen - mutta, lisänähän se on "rikka rokassa." Tosin, kun se on oikein märkää, niin kääntyy vähenemiseksi.
 
Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Mukava kun on vielä kinkkua ja suolalohta jäljellä jouluruuista.
 
Luin Jesajan kirjaa. Marja-Leena luki kohdat hartauskirjasta ja Muroman Aamun ensimmäisestä. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
 
Valmistauduin vuodenalun tilaisuuksien puhumisiin.
 
Ryypättyäni mukillisen kahvia juuri uunista otetun sämpylän kanssa - M-L nimittäin leipoi sellaisia - menin Kusiaismäkeen hiihtelemään 21 km. Lämpöasteiden puolella. Mukava kun on niin talvista ja saa hiihtää mukavan leudossa säässä.
 
Palattuani 18.30 maissa hiihtolenkiltä, söin M-L:n tekemät hyvät ruuat. Nes-kahvia päälle.
 
Kävelin - 1 + 1 km - Terhi-Marjan ja Emilian luona. Ihan mukava käydä syntymäpäiväänsä viettävää neitokaista katsomassa. Olivat olleet tänään "isossa maalikylässä" ns. shoppailemassa syntymäpäivän kunniaksi. Käyneet "Hesessä" ja missähän lienevätkään. Mukavahan se on yhdessä äidin ja tyttären tuollaisia yhdessäoloja harrastaa. Perheen miesväki - Daniel ja Denis - ovat Venäjällä käymässä. Oli minulla muutakin asiaa käymiselleni: Terhi-Marja kirjoitti minulle "sen maan murteella", johon olen menossa, maahantulokortin.
 
Palattuani kotiin sytyttelin takkaan tulen. Lapioin märkää lunta etupihalta myös pois.
 
Iltapalaa ja teetä.
 
Siunausta!
 
Ps. "Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa? Jeesus vastasi ja sanoi: Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän" (Matt. 18:21-22).
 
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti