20160315

14.3. 10 pakkasta noustessamme Hetassa. Aurinkoista. Ensitöikseni raapaisin tulen hellaan. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Johanneksen evankeliumia. Marja-Leena luki paikan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä mökin pöydän ääressä. Lähtiessämme hiihtelemään oli 5 pakkasta. Pahtajärven lenkin hiihdimme - 18.5 km. Aurinko oli mennyt pilviverhon taakse, mutta näkyi sieltä kuitenkin. Verraton sää. Närpistön laavulla joimme kahvit. Siinä sain antaa yhdelle ihmiselle Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosen. Männyt ja tunturikoivut olivat paksun tykkylumen peitossa. Kaunista. Ylhäältä näki kauemmas. Palattuamme mökille söimme. Laitoin saunan kiukaan alle tulen, joten heti ruuan jälkeen pääsimme saunaan. Kahvit juotuamme ajelimme Leppäjärvelle, Kelotin Rantamajoille, Lumiraamattukoulun iltatilaisuuteen 19:ksi. Jäi mieleen: Älä puhu elämäsi vuorista Jumalalle, vaan puhu Jumalasta vuorille. Mukava oli tavata tuttuja seurakuntalaisia - mm. Huttusen Tapio, jonka kanssa istuimme vieretysten. Ajeltuamme mökillemme 21.30 jälkeen, sytytin tulen hellaan. Söimme iltapalaa. Pian hiihtämästä tultuamme alkoi sadella lunta. Myöhemmin se oli jo vettä. Lämmintä 1 aste.
"Kokenut Israelin-lähetti Heikki Nurminen kertoi tarinan Yön kuningattaresta. Yön kuningatar on kukka, joka kukkii vain öisin, siksi harva pääsee sen kauneutta todistamaan. Heikki kutsui Yön kuningattareksi vanhaa naista. Seurakunnan pappi kutsui tätä hengelliseksi voimakeskukseksi. Nainen makasi omakotitalon yläkerrassa sängyssään, oli maannut jo vuosikaudet. Seinillä oli lähetysmaiden karttoja ja lähettien kuvia. Hän rukoili heidän puolestaan päivittäin, samoin kuin seurakuntansa työntekijöiden puolesta. "Kun voimattomuus iskee, tulen tänne", sanoi pappi. Yön kuningatar kukkii silloin, kun toiset ihmiset eivät sitä näe. Mutta se kukkii ja Isä näkee ja kuulee. Rukous valaa perustusta evankeliumin julistamiselle ... " (Juha Vähäsarja, Elämä -lehti, 3/2016., s. 3).
Siunausta!
Ps. "Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti" (Room. 5:6).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti