Kiehisen vuolijan Blogi

30.3.

Aamupuolella satoi vettä niin että katto vain kohisi. Kyllä siinä lumet hupenevat. Lämpötila + 2-3. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolien tekoja. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. 

Sytyttelin tulen takkaan. M-L ompeli ja laitteli verhoja kesäisempään tyyliin.

Kävin "kävelynomaisella" lenkillä Tarvaalan suunnassa. Menomatkalla tuli pyörällä vastaan tuttu poika - Daniel oli palautettavia pulloja ja purkkeja keräämässä. Ajeli meillä käväisemään. Paluumatkalla ajeli jo taas vastaan - oli meillä jo käväissyt kaakaota vähän maistelemassa. Emiliakin lähti pyörällä heidän kohdaltaan samaan aikaan kun olin siinä kohdassa menossa. Samaan suuntaan kun olimme menossa, niin menimme jonkin aikaa yhtämatkaa. Oli menossa kaverilleen. Aurinkokin koetti lenkin aikana olla näkysällä. Lämpötila yli + 5. 

Suihkussa käytyäni kävin hakemassa Danielin autolla meille heidän pihastaan - vanhemmat olivat kylällä.

Söimme. 

Terhi-Marja ja Denis hakivat Danielin.

Lueskelin vähän kirjaa.  

Katselin tänään vähän you tubesta Anconasta, Italiasta, European (EM) Veterans athletics -videoita. Siellä ovat nuo veteraanien hallikisat juuri menossa. Olisihan siellä mahdollisuus ollut olla mukana kävelemässä kilpaa. Ainoat arvokisat hallissa minulla ovat olleet kahdet halli-MM -kilpailut. Ei sitä kaikkiin kilpailuihin voi mennä, niitä olisi niin paljon.

Tänään tuli palkinto Jyväskylän kaupungilta - kaupunginjohtajan onnittelukortti mukana - v. 2015 saavuttamani Suomen mestaruuden johdosta. Edustan Jyväskyläläistä seuraa, niin siksi. 

19:ksi ajelin rukousiltaan helluntairukoushuoneelle - 12 rukoilijaa. Palasin kotiin kaupan kautta. Satoi vettä.

Tänään tulleessa RV-lehdessä oli mielenkiintoinen juttu Birit Anni Paadarista - saamelaisevankelistasta. Olen käynyt hänen kodissaan joitakin kertoja Kittilän kelontekemässä - syntyisin Anni on Inarista, Paadarjärven rannalta. Nykyään hän asuu Sodankylässä. Ompa hän nykyisen miehensä, Ilkan, kanssa käynyt täällä Saarijärvelläkin. Paljon on hänellä sellaista kerrottavaa, jota ei ole monella - ja tapa puhua evankeliumia on persoonallinen.

Jatkoksi hieman lainailua. Evankelista Hilja Aaltosen ajatuksia, hänen ollessaan jo iällisenä Koukkuniemen vanhainkodissa. Kävimme metkin siellä häntä tapaamassa, meijjän Timon ja Veikko "Veke" Leppäsen kanssa. Timolle tuli Hiljan kautta profetiakin.

"Minkälaisia ajatuksia Hilja Aaltosella oli jaettavana yli 70 vuotta kestäneen "työrupeamansa" jälkeen Jumalan "työrukkasena"?

Siunauksesta:

Olemme nykyaikana köyhiä siunauksesta. Aikaisemmin kodeissa vierailtiin paljon, ja ennen vierailulta lähtöä luettiin yhdessä Herran siunaus tai Isä meidän -rukous.

Nyt meillä on kiire kaikessa. Nämä perusrukoukset ovat kaiken pohjana. Jossain vaiheessa vapaakristillisten "lahkokirkoissa" ei luettu Isä meidän -rukousta lainkaan. Nyt se on tullut takaisin.

Sanomasta:

Olemme kadottaneet sanoman! Saarnatuoleissa kuulee liian paljon matkakertomuksia ja kuivia, hyvin jäsenneltyjä luentoja. Tähän päivään tarvitaan jotakin taivaallista, ja se syntyy vain Golgatan kärsimyksistä sekä Jeesuksen verestä, joita Pyhä Henki kirkastaa. Jumalan Pojan veri avaa armon meren ulapat. Saarnat ovat liian rakennettuja. Saarnan täytyy syntyä, jotta se tavoittaisi sydämet, muuten se juuttuu kurkkuun.

Jumala pitää ahtaalla julistajaa, joten todelliset saarnat ja sanomat syntyvät kivulla. Nykyään painotetaan enemmän ohjelmaa kuin sanomaa. Olipa kysymyksessä sitten pieni tai suuri kokous, pitää olla Sanan alla. Oman hengen täytyy päästä yhteyteen taivaallisen voiman kanssa. Olen kirjoittanut vain yhden puheen paperille, ja se oli sitten kuiva kokous, muistan sen vieläkin. En käytä koskaan edes jäsennyksiä. Se on minun kutsumukseni.

Jumalan antama sanoma ei ole koskaan pitkä, eikä siinä ole koristeita. Raamatun opetus taas on toinen asia. Ja jos toiselta julistajalta lainaa jotakin, se on sanottava" (Paul Raja-aho: Paikallisen seurakunnan salaisuus, Päivä Osakeyhtiö, s. 101-102).

Siunausta!

Ps. "Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin" (1. Tim. 6:6).