23.3.
Täällähän sitä - "korkean paikan leirillä" - edelleen ollaan. Enontekiön Hetassa, Tunturi-Lapissa. Ei valittamista.
Eiliten unohtui yksi juttu kirjoittaa. Varmaan joku asia ampaisi mieleen ja toinen sitten unohtui. Eipä silti, olimmehan tietenkin jo muuten onnitelleet. Nimittäin eilen täytti vuosia nuorin poikamme, Timo. 37 v. Nyt kuitenkin tässä vielä haluamme onnitella: Sydämelliset onnittelut iän lisääntymisen johdosta!Taivaan Isän siunausta tuleviin hetkiin - Jumalahan se vain vuosiemme luvun tietää. Olkoot ne Jumalan tahdon täyttämät. Paljonhan olet jo ehtinyt elämässä tehdä - prsoonallisen talonkin perheesi kodiksi omin käsin rakentaa sinne Höytiän kuusikkoon. Sinulla on lämmin sydän, joka palaa evankeliumin asialle - evankelistahan oletkin. Kodeissaan elävät ihmiset ovat sydämelläsi siellä Uuraisilla. Niinpä monen kodin ovenripa on tullut sinulle tutuksi, kun olet kitarasi kanssa ovilla käynyt. Niitä ihmisiä, jotka menevät, ei ole paljon nykyään. Voimia siihen pitkäjänteiseen työhön. Musiikki - ja sen kautta ihmisten saavuttaminen evankeliumilla - on sydämesi suuri kaipaus. Paljon on sinulla koskettavia lauluja, joiden soisi tulla laajempaan tietoisuuten. Olet ollut tärkeänä lenkkinä useammassakin tasokkaassa bändissä - ja tälläkin hetkellä olet. Olen huomannut, että et halua musiikissakaan tehdä kompromisseja maailman kanssa, vaan palvella Jumalaa ehyellä sydämellä. Uskomme, että Jumala vielä avaa sinulle ovia, ollaksesi musiikin kautta Jumalan käytössä. Tulkoon vielä runsaasti uusia lauluja - sekin kaikkein koskettavin nähköön päivänvalon juuri oikeana hetkenä. Suurta Jumalan lahjaa ovat perheesi ihanat jäsenet - vaimosi ja kolme lastasi. Jumalan siunausta ja johdatusta kaikkeen elämässäsi! Iloitsemme sinusta ja rakastamme sinua!
Tänä aamuna oli pakkasta noustessamme keskiviikkon 15 astetta. Eihän sitä niin aikaisin. Aurinkokin paisteli - ei kuiten täysin siniseltä taivaalta. Ensimmäiseksi sytytin hellaan tulen. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolien tekoja. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme esirukouksia yhdessä mökin pöydän ääressä.
Puolenpäivän jälkeen lähdimme M-L:n kanssa hiihtelemään Ounasjärven suuntaan. Paluumatkalla tuuli vastaan. M-L hiihti 12 km, minä 15 km. Tuli hiihdettyä se väli, kun erosimme ja jälleen hänet saavutin, päivän kovinta vauhtia.
Palattuamme mökille, join kupposen kahvia ja otin vähän palasta, jonka jälkeen lähdin yksin jatkamaan hiihtelyä tuonne Närpistön laavun suuntaan. Lähtiessä oli aurinko pilvessä, mutta Pahtajärvelle tullessani alkoi paistaa. Paluumatkalla oli vastatuuli. Jätin ohihiihdellessäni Pahtajärven laavulle Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosia. Perinteistä olen koko päivän lenkeillä hiihdellyt. Tälle hiihtelylle tuli matkaa 17 km. Aikaa meni 1h 30 min. Rauhallista, tasaista "ethen käsin" menoa. Ei mitään "kilvanhiihtoa".
Palattuani mökille join kupilliset kahvia ja vettä, sekä söin kahvin kanssa hyvää pannaria, jota M-L oli paistanut. Sen jälkeen lähdin heti sivakoimaan jälleen tuonne Närpistön laavun suuntaan. Paluumatkalla vastatuuli. Aurinko joskus vilahteli. 17 km, aikaan 1h 30 min.
Käväisin mökissä juomassa kupin kahvia ja ottamassa myöspalasta. Sitten lähdin taas heti jatkamaan "lylyn lykkimistä". Hiihtelin Ounasjärven suunnassa 27.2 km. Aikaa kului n. 2h 45 min - ehkä vähän vähemmän. Tämän päivän hiihtelyssä oli puolet vastatuulta. Yhteensä tälle päivälle kertyi suksien päällä 76.2 km. - eli lähemmäs 100 kuin 50 kilometriä (humor). Mukava oli hiihdellä - mukabampi kuin että olisin vain tullut tänne Laphin makhuilemhan.
Sytyttelin hellaan tulen palattuani. M-L oli neulomassa sukkaa. Hän oli laittanut ruokaa, jota minäkin hiihtelyitteni jälkeen pääsin maistelemaan.
"Emme ole oppineet, että kansakunta, joka rukoilee hartaasti yhdessä Jumalaa, on paljon voimakkaampi kuin kansakunta, joka käyttää kaikki resussinsa aseisiin. Emme ole ymmärtäneet, että vastaus ongelmiimme löytyy elävästä yhteydestä Jumalaan" (Billy Graham).
Siunausta!
Ps."Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja" (Ps. 108:14).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti