19.3. "Kokouksen piti alkaa seitsemältä illalla. Ovet olivat vielä kiinni, vaikka klo oli kymmentä vailla. Hengästynyt mies tuli avaamaan oven, ja Matti (vasta uskoontullut) oli ensimmäinen, joka astui pimeään seurakunnan saliin. Pikkuhiljaa väkeä alkaa tulla. Lopulta heitä on kourallinen. Useimmat ovat iäkkäitä, puhelevat tullessaan niitä näitä. Kokous pääsee alkamaan muutamaa minuuttia myöhässä. Kokouksen juontaja valittelee, että tänään ei saatu ketään soittamaan, joten lauletaan pari laulua ilman säestystä. Sen jälkeen iäkäs mies tulee tuomaan Herran sanan. Hän puhuu neljäkymmentä minuuttia. Sen jälkeen esitetään ilmoitusasiat ja lauletaan vielä yksi laulu. Sitten juontaja kysyy, onko kenelläkään rukousaiheita. Muutamia aiheita ilmenee. Niiden puolesta rukoillaan. Sen jälkeen juontaja kertoo pari aihetta, joiden puolesta voitaisiin yhdessä rukoilla. Ensin on hiljaista. Sitten pari ihmistä rukoilee ääneen. Taas on hiljaista. Sen jälkeen juontaja pyytää kaikkia nousemaan ylös, ja lausutaan yhdessä Herran siunaus. "Rukouskokous" on päättynyt! Yhteiseen rukoukseen jäi aikaa kymmenen minuuttia. Kukaan ei tullut sanomaan Jakelle sanaakaan... Myöhemmin ilmeni, että paikalla ei ollut ketään seurakunnan johtajista, "vanhimmistosta". Eivät he tosin olleet käyneet ennenkään kuin hyvin harvoin. Tämä oli Jaken ensimmäinen rukouskokous, malli, "standardi" karismaattisen seurakunnan elämästä. Loput ehkä arvaat" (Paul Raja-aho: Paikallisen seurakunnan salaisuus, Päivä Osakeyhtiö 2015, s. 37).
Tämä eiliten myöhään hiihtänyt vanha pariskunta ei pitänyt kiirettä nousun kanssa. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Pakkasta n. 6. Ajelimme Leppäjärvelle, Huttusen Tapion ja Pirjon pihalle, jossa oli Tapion tekemän ison lumilinnan vaiheilla ulkoilupäivä. Leikkimielisiä kilpailuja koko perheelle. Sää suosi. Mekin M-L:n kanssa osallistuimme. Oli lumisaappaanheittoa, sprinttijuoksua lumilinnan käytävän läpi - minun piti kontata, kevyen pallon potkaisemista linnan muurilta alempana olevaan tynnyriin, samojen pallojen heittoa muurilta tynnyriin, oli myös parikilpailu, jossa vedettiin toista isossa säkissä - minä vedin Parviaisen Keijoa, kun M-L ei rohjennut lähteä. Pienet ja isot osallistuivat, kommentit ja rohkaisut lentelivät - ja hauskaa oli. Lumilinnaan on kyllä Tapsa tehnyt ison työn - siinä on lunta vähän paljon. Ymmärsin, että pääsiäiseksi linnaan tulee vielä kappeli. Tarjoilut olivat Kelotin Rantamajoilla, jossa myös M-L:n kanssa kävimme. Siellä oli myös lähetysarpajaiset. Ostin neljä arpaa, joista kolme voitti. Ajelimme Rantakokon - kauppa - kautta kotiin. Syötyäni lähdin 16 jälkeen hiihtelemään Närpistön laavun suuntaan n. 17 km. Aurinko paistoi aivan siniseltä taivaalta. Palatessani mökille oli - 10. Iltapalaa. Saunomista. Siunausta! Ps. "Minä olen hyvä paimen" (Joh. 10:11, 14).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti