Kiehisen vuolijan Blogi

2.12.

Perjantai. Unelman päivä. Voisin sanoa, että jonkinlainen unelman etenemisen/toteutumisen päivä tämä ainakin minulle olikin. Siitä myöhemmin.

Marja-Leena kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun aamulla. Hän kävi samalla kylällä kauppa-asioilla - tarvikkeita viikonlopun tarjoiluja varten. -2.4. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia(hopeateetä. Luin 1. Timoteuskirjettä. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Sytyttelin takkaan tulen. M-L hommaili koko päivän tarjoilujuttujen parissa.

11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - kaksi rukoilijaa. Menomatkalla kävin hakemassa kaupungintalolta Vanhan Kansakoulun avaimen. Paluumatkalla minulla oli kylällä kohtaaminen Lahtelan Veikon kanssa - vaiomonsa Irma oli leiponut illan tarjoiluja varten, niitä kävin ottamassa.

Rukouskokousmatkalla kävin myös 13 maissa hakemassa Emilian ja Danielin koulusta meille. 

Söimme porukalla riisipuuroa.

Syönnin jälkeen lähdin heti ladulle - Daniel myös hankkimaan punaisia poskia mummin suksilla. 60 min. hissukseen hiihtelin pihapiirilatuani. Yli -3. Oikein hyvä sää ja kuisto. Kun Daniel lopetti hiihtelyn, laittoi Emilia samat sukset alleen ja hiihteli hetken kanssani - ja punaiset poskethan siitä sai. 

Kävin viemässä Emilian ja Danielin kotiin - pian sitten menivätkin Terhi-Marja ja Emilia tyttökerhoon.

Kannoimme M-L:n kanssa tarjoilutarvikkeet, ym., autoon ja menimme 16.30. Vanhalle Kansakoululle, kylälle. Sinne alkoi muitakin Häkkilän-Peltokylän-Kohmun yhteiskristillisen rukouspiiri ihmisiä ilmaantua. Olihan kyseessä rukouspiirimme järjestämä kaikkien yhteinen "Rukous on ensin ja jatkossa" SAARIJÄRVI RUKOILEE -ilta. Tuolit laitettiin paikoilleen odottamaan ihmisiä. Samoin äänentoisto ja tykki, jolla näytetään yhteislaulujen sanat. Ja tietenkin tarjoilupuolen laitto alkoi siellä ahkeroineille.

Ilta alkoi klo 18. Väkeä oli kenties n. 90 henkeä kristittyjä eri seurakunnista. Tämä oli sitä unelman etenemistä, josta alussa mainitsin. Uskon, että Jumala on laskenut sydämelleni enemmänkin kuin unelman kristittyjen yhteisestä rukouksesta - rohkenisin puhua näystä. Tämä asia on ollut sydämelläni niin kauan kuin olemme olleet Saarijärvellä - n. 21 v. On se etsinyt uomaansa. Alkupuolella koetimme kulkea tietä, jossa seurakunnat olisivat virallisesti yhdessä järjestäneet kerran kuukaudessa kristittyjen yhteisen rukousillan. Siihen tuli mukaan kaksi seurakuntaa, mutta kun iltoja järjestettiin niin mukaan tuli runsaasti väkeä kaikista seurakunnista. Teimmepä ensimmäisessä rukousillassa yhteisen rukoussopimuksenkin. Lopulta asia hiipui, koska ei kaikilla ollut näkyä - työntekijätasolla - yhteisestä rukouksesta. On hyvä kun pidetään Vappuna yhteinen kokous - mutta se ei ole yhteinen rukoustilaisuus. On hyvä, että tammikuussa pidetään yksi "ekumeeninen" rukousviikon tilaisuus - mutta sekin on enemmän muodollinen, eikä ole oikein rukoustilaisuus, vaan puhetilaisuus. Seuraava vaihe oli, että pyysin kasaan kaikista seurakunnista ihmisiä, joiden tiesin olevan sydämeltään "kristittyjenyhteyshakuisia" ja pidimme palaverin, jossa yhdessä suunnittelimme SAARIJÄRVI RUKOILEE -tilaisuuden. Se pidettiin Vapaakirkossa. Väkeä oli hyvin. Samalla porukalla toteutimme toisenkin SAARIJÄRVI RUKOILEE -tilaisuuden. Se oli Kisasuojassa - jota ei enää ole. Sekin oli hyvä ilta - ja väkeäkin oli "kaikista piireista". Sen jälkeen tein useampia tunnusteluja seurakuntien johtavien työntekijöiden suuntaan - että voisimmeko saada aikaiseksi säännöllisesti kuukausittain olevan kristittyjen yhteisen rukousillan - se ei onnistunut. Tämän vuoden puolella koin halua mennä - ja olin jo aikaisemminkin aikonut - tutustumaan Häkkilän-Peltokylän-Kohmun rukouspiiriin - ja siitä lähtien olemme M-L:n kanssa osallistuneet sen toimintaan. Jo ennen ensimmäistä sinne menoa oli sydämelleni tullut ajatus, että s piiri olisi sopiva - jos vain mahdollista - järjestämään yhteisiä SAARIJÄRVI RUKOILEE -tilaisuuksia, koska se on yhteiskristillinen ja siihen kuuluu uskovia 4:stä eri seurakunnasta. Niinpä jo ensimmäistä kertaa piirissä ollessani tunnustelin asiaa - ja kaikki olivat sitä mieltä, että se on hyvä asia. Niin järjestimme viime kevätkaudella Vanhalla kansakoululla SAARIJÄRVI RUKOILEE -illan - joka oli hyvä. Väkeäkin oli n. 60 henkeä kaikista "piireistä" Nyt järjestimme samassa paikassa toisen - ja väkeä oli enemmän kuin kevätkaudella. Tällä vain halusin kuvata sitä, että kun Jumala laskee sydämelle jonkin asian, Hän on voimallinen viemään sitä eteenpäin - tavalla, taikka toisella. Toinen asia on se, että ei pidä "laskea irti" niistä asioista, jotka ovat Jumalan meille tarkoittamia. Ei ole tarkoitus korostaa omaa osuuttani, vaan Jumalan asioiden tärkeyttä. Yleensähän se on niin, että vaaditaa kärsivällisyyttä - sillä eiväthän asiat aina mene kuin "rasvattuna" eteenpäin, vaan näkyä koetellaan. Itselleni kyllä jälleen tänä iltana vahvistui se, että on oikein tärkeää, että me saman kaupungin eri seurakuntiin kuuluvina uskovina kokoonnumme yhdessä rukoilemaan. Tänäkään iltana ei tullut ajateltua, että mistähän seurakunnasta tämäkin ihminen on. Varsinkin kun rukoukseen johdattajina oli 20 eri ihmistä eri seurakunnista.

No, millainen se ilta sitten oli? Juontelin illan. Paajalan Pentti ja Lahtelan Pentti toivottelivat ihmisiä tervetulleeksi eteisessä. Pentti P. ojensi kulhosta jokaiselle tulijalle karkin, Pentti L. pienen kortin, jossa luki: "Herra siunatkoon sinua!". Niistä tuli hyvää palautetta. Somistuksesta huolehti Irma Lahtela. Tilaisuudessa oli välitön tunnelma - sali oli täysi. Illan ohjelmaosuus kesti n. 2 h 50 min. Ei tuntunut pitkältä. Lauloimme runsaasti - ts. paljon - valitsemiani Pekka Simojoen lauluja. Lauluihin meitä johdatteli mahtava bändi - Martti Takalo, kitara, Jussi Rautanen, flyygeli, Timo Kuusjärvi, kitara. Oli mukava ja helppo yhtyä lauluihin. Laulut oli tykillä näytettävään muotoon kirjoittanut - ja tehnyt niistä kauniita - Veikko Lahtela. Kari Lakonen hoiteli äänentoistoa - välineet olivat Takalon Martilta ja vähän Kariltakin. Laulujen väleissä oli runsaasti erilaisia yhteisiä rukousaiheita, joihin saimme kaikki yhtyä etukäteen pyydettyjen ihmisten johdolla. Rukous oli illan päätarkoitus. Rukoukseen johdattajina illan aikana toimivat: Kirsti Hakkarainen, Jussi Rautanen, Tarja Pollari, Matti Lehtomäki, Pekka Rikman, Jarmo Ruutinen, Nina Ruutinen, Orvokki Ahonen, Martti Takalo, Timo Kuusjärvi, Paavo Pietilä, Anna-Liisa Neittaanmäki, Marjatta Hemminki, Samuli Peiponen, Leo Ryhänen, Marja-Liisa Oikari, Raija Tuominen, Teemu Lehtomäki, Samuli Lahtela - ja myös minä alussa ja lopussa. Oli rukouskokous. Timo Kuusjärvi lauloi oman rukousaiheisen laulunsa. Rukouspiirimme lauluryhmä lauloi kahteen otteeseen Teemu lehtomäen kitarasäestyksellä - kaksi laulua kerralla - n. parinkymmenen hengen koostumuksella. Tarja Pollari ja Paavo Pietilä käyttivät henkilökohtaiset todistuspuheenvuorot rukousvastauksista. Jarmo Ruutinen piti lyhyebn puheen rukouksen alueilta. Loppupuolella rukoiltiin henkilökohtaisten - kirjoitettujen - rukousaiheiden puolesta. Teemu Lehtomäki hoiteli tämän osion - hän johti niiden puolesta rukoukseen Samuli Lahtelan kanssa. Oli paljon rukousaiheita. Lopussa johdin syntisen rukoukseen - johon oli hyvä yhtyä niiden, jotka eivät vielä olleet avanneet sydäntään Jeesukselle. Rukouksen jälkeen kehoitin niitä, jotka niin tekivät, kertomaan ratkaisustaan jollekin, sekä lukemaan Raamattua, rukoilemaan ja hakeutumaan uskovien yhteyteen. Salin takaosassa oli pöytä - jolla palveli Sumontha Paajala - jolla oli Lehtomäen Matin tuomia Yksi elämä -kirjoja, sekä minun kirjoittamaani vihkosta Jumalalla on sinulle asiaa. Ne olivat ilmaisjakelussa. Lopussa oli kahvitarjoilu - jota olivat toteuttamassa ainakin Lehtomäen Tuula, Lahtelan Irma ja Meijjän M-L.

Omalta puoleltani olen erittäin kiitollinen Jumalalle illasta! Myös kaikista, jotka olivat sinne saapuneet! Mukana oli myös minullekin ystäviksi tulleita uusia ihmisiä. Olen kiitollinen kaikista vastuissa olleista! Saamme odottaa hedelmää tästäkin illasta. Olimme tekemässä - niin uskon - jotain sellaista mistä taivaassakin iloittiin. Erikoinen - ja erinomainen - ilta.

Illassa oli mahdollisuus liittyä mukaan Kristittyjen yhteiseen SAARIJÄRVI RUKOILEE -rukousrintamaan. Rukousrintama kasvoi jälleen joillakin ihmisillä - meitä on nyt 96 henkeä.

Sekin on iloinen asia.

Iloiten palasimme kotiin ja söimme vielä iltapalaa ja joimme teetä. Oli satanut hieman lunta.

"Se kristitty valaisee oikein, joka johtaa ihmisten katseet Kristukseen. Missä taas ihmisten katseet kiintyvät ihmiseen, siellä ei ole taivaallista valoa. Taivaallisella valolla valaiseva kristitty panee ympäristön kiittämään ja ylistämään Herraa, sillä he näkevät ja kokevat, että tässä on syntinen ihminen, joka on suuren armon saanut" (Urho Muroma, Mestarin jalkain juuressa, Ev. lut. Sisälähetyssäätiö 1953, s. 63).

Siunausta!

Ps. "Rauhan Jumala olkoon kaikkien teidän kanssanne. Amen" (Room. 15:33).