16.3.
Yli 2 plussalla, kun nousin. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta - en kuiten kovin pitkään nukkunut. Marja-Leena käväisi jo viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä.Luin Markuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Kävimme 1 h 30 min. kävelyllä M-L:n kanssa. Tuolla kirjapainonmäensuunnalla "lonnittiin". Siellä on myös "vanhanaikaisia" lumisia kinttupolkuja metsässä. Sellaistakin menimme. Ja kyllähän se aurinko paistoi ja oli niin keväistä. Ei kuiten hirmun lämmintä.
13 M-L haki Emilian ja Danielin koulusta meille. Söimme.
M-L:n viedessä lapset kotiin ja käydessä kylällä kauppa-asioilla, hakkasin minä rautakangella jäätä tuolla talonpäädyn leveydeltä - jäätynyt seinälautojen alaosan yläpuolelle autotallin kohdalla ja valutta vesiä seinään. Huomasin, ettei minulla kovin hyvä kunto ole. Varsinkin käsissä ja yläkropassa olisi voiman tarvetta - ja hengellisesti tietenkin. Laitoin takkaan myös tulet palelemaan.
Kävin Kusiaismäen laduilla hijasikseen hiihtelemässä 21 km. Mukava sää. Denis kävi hakemassa sieltä meidän auton ja jätti heidän auton tilalle. Meni vaihtamaan meidän autoon öljyt Kalmariin. Kiitos Denikselle ja Laurille! Olivat pesseetkin mein masinan. 18 jälkeen tulin hiihtämästä. 2.5 astetta plussalla.
Lämmitimme saunan ja kävimme löylyissä.
Tänään on hääpäivä - taitaa olla kahdestoista sellainen - Terhi-Marjalla ja Deniksellä. Eipä ollut välähtänyt mieleen, ennenkuin Denis toi automme öljtnvaihdosta ja mainitsi, että pitää mennä kotiin, kun siellä Emilia jo odottelee ja on järjestänyt jotakin, kun on hääpäivä heillä. Mutta: Sydämelliset onnittelut läheisille, rakkaille, ihmisille hääpäivän johdosta. Onhan se 12 v jo hieno saavutus. Siunausta tuleviin avioliittovuosiin! Isän ja äidin suhde on lasten koti - on joku sanonut - tässä tapauksessa Emilian ja Danielin. Met mummin kää rukoilemme päivittäin kaikkien mein perhekunnan avioliittojen puolesta - niitä on tällä hetkellä neljä.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä saunan jälkeen.
Yksi asia minua harmittaa tosi kovasti: Se, että unohdin Metsälän matin syntymäpäivän! Minä muistelin, että se olisi myöhemmin maaliskuussa, mutta se oli jo 6.3. Ei voi muuta kuin myöntää, että sellainen kämmi on käynyt. Rehellisesti sanottuna: Jos jonkin syntymäpäivän haluaisin muistaa, niin Matin. Nyt emme voi muuta kuin onnitella jälkikäteen: Sydämelliset onnittelumme, Matti, täältä menetetyn metsikön reunamilta, sinne Suomenlahden pohjukkaan! Taivaan Isän siunausta jatkuvasti! Ja Sinikalle terveisiä ja samoin siunausta! Kiitos ystävyydestänne! Vaikka, Matti, sinulla on vuosia jonkin verran enemmän kuin minulla, niin olet nuorekkaampi kuin minä. Teidän seurassanne on helppo olla.
"Toinen tapa, jolla kärsimys palveli evankeliumia, on nähtävissä vankilassa kirjoitetussa Filippiläiskirjeessä. Siinä Paavali korostaa, että hänelle tapahtunut on palvellut evankeliumia, koska koko henkivartiosto ja kaikki muut ovat saaneet tietää hänen olevan vangittuna Jeesuksen Kristuksen tähden. Sen lisäksi uskovat veljet saivat rohkeutta Paavalin vankeuden kautta (Fil. 1:12-14). Paavali saavutti kiistatta monia tavoittamattomia ihmisryhmiä vankilakäynneillään. Tällä tavoin pelastuivat esimerkiksi vanginvartija ja hänen perhekuntansa Filippissä. Vankilakäyntiensä ansiosta Paavali sai todistaa myös maaherroille ja kuninkaille (Sanoin. Teoin. Ihmein. Hengen voimassa., Jonas Ahlsved, Päivä Osakeyhtiö 2010, s. 121).
Siunausta!
Ps. "Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi. Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi. Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun" (Room. 15:1-3).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti