20170320

20.3.

Miinuksella pari astetta noustessani - Marja-Leena nukkui vähän pidempään kun luki illalla kirjaa oikein myöhään - jokainenhan sen tietää kuinka vaikea on laskea kirjaa kädestään, kun se on niin mukava luettava. Itsellänikin on par´aikaa sellainen kirja luettavana. Toisekseen, ei tarvinnut tänä aamuna viedä lapsia kouluun kun Denis oli kotona.

Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Markuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

SAARIJÄRVI RUKOILEE -iltakin "eteni" tänään - samoin KYLÄILTA - molemmista infoa blogijutun vieressä.

Menin "Terhien" pihaan karsimaan Deniksen lauantaina sahaamia oikein ison koivun oksia. Hän sahaili ne poikki pystyssä olevasta puusta - käyttäen oksasahaa ja myös turvavyötä. Tuollainen operaatio siksi, että kaatovaiheessa eivät lähellä olevat langat vahingoitu. Emilia - joka oli hiukan kipeänä, eikä koulussa - tuli minua pyytämään kahville pian töihin menoni jälkeen. Isä-Denis oli myös samasta syystä tänään pois töistä. Aurinkokin paistoi mukavasti karsiessani. Kun Denis oli hakenut Danielin koulusta tuli hänkin vähän karsimaan oksia - minulla oli mukanani toinenkin vesuri häntä varten. Paljon tulee ison koivun oksista polttopuuta. Terhi-marjan tultua töistä joimme taas kahvia. Sen jälkeen lähdinkin kotiin.

Kotona osotti M-L:n laittama ruoka, joka maistui.

Oltuani jonkinaikaa selälläni sohvalla - että ruoka vähän "lasehtisi" - ja lukiessani "Murtumaton" -kirjaa, lähdin Kusiaismäkeen hiihtelemään 21 km. Mukava sää. Sininen taivas. Palatessani himpun ennen 19 kotiin, oli pari astetta pakkasella. Päivällä muutampi aste plussalla.

Tultuani hiihtämästä napsautin saunan kiukaan päälle. Pianhan sitä jo hikoilinkin sitten lauteilla.

M-L tekaisi pizzaa - minulle VHH-pizzan. Maistui hyvälle. Ennen sen syöntiä lukaisin hieman "Murtumatonta".

"Paavali toi iloisia uutisia Jeesus Nasaretilaisesta ihmisille, jotka elivät erilaisissa puheen ja keskustelun täyttämissä yhteiskunnissa. Hänellä oli tärkeää sanottavaa ympärillään oleville ihmisille. Ensiksikin Paavali oli kokenut jotakin mullistavaa - jotakin, mikä oli muuttanut hänen elämänsä radikaalilla tavalla. Hän oli kohdannut ylösnousseen Jeesuksen, täyttynyt Hengellä ja saanut uuden suunnan elämälleen. Jeesuksen ilmestymistä edeltänyt uskonnonharjoittaminen tuntui merkityksettömältä sen rinnalla, mitä hänellä nyt oli. Tämä kokemuksellinen teologia oli tärkeää. Kyseessä ei kuitenkaan ollut vain Paavalin oma, suhteellinen kokemus, vaan hän oli kohdannut Totuuden, joka velvoittaa. Hän oli tavannut Pelastajan ja Tuomarin, joka oli antanut tärkeän sanoman hänen toimitettavakseen. Toiseksi Paavali tiesi myös sen, että Jeesuksen hänelle antama uusi Tie antaa vastauksia perustavanlaatuiseen ongelmaan, jonka kanssa ihminen kamppailee. Tähän kuuluu kysymys siitä, kuinka ihmisen tulisi menetellä elämää tuhoavan sisäisen halunsa (synnin) ja maailmalla riehuvan pahuuden suhteen. Paavali oli saanut vastauksia näihin kysymyksiin: ihmistä ajaa eteenpäin synti, ja maailmaa tuhoavat pahat henkivallat, mutta myös on olemassa tie ulos tästä orjuudesta sen kautta, mitä Jeesus Kristus tarjoaa" (Jonas Ahlsved, Sanoin. Teoin. Ihmein. Hengen voimassa., Päivä Oy, s. 59).

Siunausta!

Ps. "Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden. Ennen te elitte niiden vallassa tämän maailman menon mukaan, totellen avaruuden henkivaltojen hallitsijaa, sitä henkeä, joka yhä vaikuttaa tottelemattomissa ihmisissä" (Ef. 2:1-2).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti