20210211

11.2.2021.

ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 8. 

Eilen tässä "sarjassa" kyselimme: Voiko Jeesukseen uskovainen ihminen joutua osalliseksi 2. Tim. 3:1-5 luetelluissa asioista. Totesimme, että voi, koska meissä on myös syntiinlankeemuksen turmelema osa, liha, koko ajan olemassa - ja on niin kauan, kunnes uskomme vaihtuu näkemiseen. Siksi me puhumme uskon kilvoituksesta; joudumme kilvoittelemaan. Totesimme, että emme ole kuitenkaan lihamme "armoilla", sillä meissä asuu Jumalan Henki, Pyhä Henki.

Olemme vielä tekemisissä tuon 2. Tim. 3:1-5 kohdan kanssa, ja siinä olevan "aika rajun" luettelon äärellä. Löydät tuon tekstin 9.2.2021 päivän kohdalta tästä blogista, jos ei Raamattua ole käsillä. Toivottavasti se muuten on käsillä elämässäsi?

Kun Raamattu sanoo kyseessä olevassa kohdassa - ja muuallakin se tulee ilmi Raamatussa - että "viimeisinä päivinä tulee vaikeita aikoja", niin se johtuu juuri siitä, millaisia ihmiset silloin ovat. Kyseessä on totuudesta luopuminen. Tämä on "heikkonäköisemmänkin" nähtävissä meidänkin maassamme ja muualla maailmassa. On menossa suuri luopumuksen aika: luopuminen Jumalan Sanasta ja sen mukaisesta elämästä. Tämä on "rajulla tavalla" nähtävissä myös kirkoissa. Alamäki on jyrkkä tällä hetkellä - enkä tällä osoittele mitenkään niitä Jeesukseen uskovia veljiäni ja sisariani niissä yhteisöissä, joissa on lähdetty kulkemaan väärille teille; omia teitään.

Luopumuksen aika - Jumalan Sanasta luopuminen - ei koske ainoastaan yhteiskunnallista vanhurskautta - johon kuuluu esim. valtakunnallinen päätöksenteko - eikä kansan ihmisiä, jotka eivät usko Jeesukseen. Se koskettaa myös niitä, jotka ovat tulleet Jeesukseen uskoviksi:

"Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu"

(Matt. 24:12, 13).

Kun rakkaus Jeesukseen kylmenee, on se merkki luopumuksesta, joka on menossa ihmisen sydämessä. Kun rakkaus kylmenee, alkaa liha hallita elämäämme. Eilisessä kirjoituksessa oli puhe lihan ja Hengen taistelusta elämässämme. Luimme Galatalaiskirjeestä, millaisia ovat lihan teot. 2. Tim. 3:1-5 on "karmaiseva" luettelo siitä, mitä liha saa aikaan. Se kaikki on luopumuksen hedelmää. Kun Jeesukseen uskova alkaa luopumaan elämässään Jumalan Sanan mukaisesta elämästä, on hän "kaltevalla pinnalla", joka vie häntä väärään suuntaan. Siksi on saatava "täyskäännös" mahdollisimma aikaisessa vaiheessa oikeaan suuntaan. Väärällä tiellä pystymme lihamme puolesta ikäviin asioihin, joita 2. Tim. 3:1-5 on kuvattu. Näinä viimeisinä päivinä tuollaiset asiat tulevat entisestään kärjistymään. Meidän turmeltunut lihamme ei voi pyhittyä koskaan. Tämä on jokaisen aina muistettava. Kun se pääsee hallitsemaan minua ja sinua, on kyse aina - aina - Jumalan tahdon vastaisesta asiasta. Liha on sielunvihollisen "sillanpääasema" meissä. Se voi käyttää sitä tarkoituksiinsa, jos Pyhä Henki ei hallitse elämäämme. (liha tarkoittaa - siinä merkityksessä, kuin nyt puhumme - ja olemme puhuneet - syntistä luontoamme. Se on syntisten himojen ja halujen asuinsija, joka käsittää sekä hengen, että ruumiin) Liha tekee aina sielunvihollisen mukaisia tekoja.

Katsomme nyt lähemmin näitä luopumuksesta kertovia tuntomerkkejä:

"...ihmiset ovat silloin itserakkaita..."

(2. Tim. 3:2).

Itserakkaus on eri asia kuin itsensä rakastaminen, johon Sana meitä kehottaa. Itserakkaus on lihan tekoa; lihastamme lähtöisin. Se taitaa sopia "juureksi" monille, jos ei kaikille, niille "ikäville" asioille, joita edessämme olevassa luettelossa on tuotu julki. Meidän on - ainakin minun - tunnustettava, että tämä asia on vaikeasti hallittavissa - ilman Pyhää Henkeä. Mitä enemmän Jeesus saa muotoa meissä - ja muutumme Hänen kuvansa kaltaiseksi - sitä vähemmän tämä piirre meitä hallitsee. Itserakkaus ilmenee itsensä korottamisena - jopa silloinkin kun se pukeutuu "nöyryyden pukuun." Se on aina toisia syrjivää ja "alempaan kastiin" asettavaa. Voimme koettaa peitellä sitä, mutta siellä se on olemassa ja "nostamassa päätään." Se on "kiitoksen kipeä" - koska se on lihastamme nouseva ominaisuus. Itserakkaus on asia, joka "oikein valloilleen päästyään" panee meidät tekemään "ihmeellisiä" - mutta huonoja - asioita, jotka ovat lihasta lähtöisin. Lääke itserakkauteen on lihallisille pyyteille kuoleminen. Se ei onnistu meiltä ihmistekoisesti. Tarvitsemme siihen Pyhän Hengen voimaa:

"Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää"

(Room. 8:13).

"Mutta Hengen hedelmä on rakkaus..."

(Gal. 5:22).

Pyhän Hengen hallinnassa saamme kasvaa rakkaudessa - niin että se todellakin voi kasvaa ja lisääntyy Hengen hedelmänä elämässämme. Hengen hedelmä ei kypsy "täyteen kukoistukseensa" elämässämme "yön yli nukuttuamme" Mutta se kasvaa, kun pysymme Kristuksessa, emmekä luovu Sanasta ja annamme Pyhälle Hengelle mahdollisuuden kasvattaa hedelmäänsä meissä.Näin itserakkaus voi vähetä elämässämme, vaikka lihamme ei miksikään muutukaan.

Tilanne ei ole musta, varokaa vain masennusta! Näin huuteli huutosakki, ollessamme kentällä, pelaamassa lentopallo-ottelua. Niinpä tilanne ei ole musta meidänkään kohdallamme, jotka tunnemme olevamme usein hyvin itserakkaita. Ei masennuta sen asian vuoksi, sillä Jumalan Pyhällä Hengellä on ratkaisuja kohdallamme tähän kysymykseen. Antaudutaan Hänen työnsä kohteeksi tässä asiassa. Annetaan Hänen johdattaa meitä - ja hyvää jälkeä tulee!

Jatkan tästä seuraavalla kerralla - jHs.

Siunausta!

Ps. "Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka Herraa odotatte" (Ps. 31:25). 

Siunausta!

Jouko Kuusjärvi

Rajalantie 12. B.

43100 SAARIJÄRVI

jouko.kuusjarvi@gmail.com

Puh. 040-0206858

______________________

Torstai. 17.8 astetta pakkasta klo 7. Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Danielin ja Emilian kouluun 8:ksi.

Kahvia ja lisää aamupalaa.

Luin Kolossalaiskirjettä. Rukousta. 

M-L kävi viemässä Emilian kouluun 10:ksi

Kahvia.

Kävin kiertelemässä 1 h 50 min. hiihto/rukouslenkin Tarvaalan ladulla. 18 astetta pakkasta kun lähdin autolta. 11 kun palasin. Alussa paistoi aurinko ja pikkuriikkiset pakkaslumikiteet kimaltelivat kuin timantit. Kohta taivas muuttui harmaaksi. Tuoreita eläinten jälkiä ei näkynyt. Yhdet hirvenjäljet näin, jotka olivat tuoreet.

Ruokaa ja kahvia. Hyvää keto-kanakeittoa.

Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.

Laitoin takkaan tulen.

Poljeskelin kuntopyörää yli 30 min. Lueskelin samalla kirjaa.

Iltapalaa ja teetä.

Seurasin uutisia.

Siunausta!

Ps. "Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen" (Kol. 2:6-7).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti