14.2.2021.
ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 11.
Jatkoa aikaisempaan. Yksi "tehokas lääke" ahneutta vastaan on antaminen. Edellytyksenä sille on, että todellinen Antaja - Jumala - on saanut vallata ihmisen sydämen. Yksi merkki siitä, että Jumala on "sivuroolissa" elämässämme, on antamattomuus. Raamattu puhuu paljon rahasta ja omaisuudesta. Se puhuu myös kymmenyksistä, uhreista ja anneista. Mitä meillä on, joka ei ole Jumalan antamaa? Annamme Hänen antamastaan. Suurin asia, mitä Jumala on antanut meille, on Hänen Poikansa:
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä"
(Joh. 3:16).
"Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa"
(Room.8:32).
Jatkaessamme eteenpäin 2. Tim. 3:1-5, jossa kerrotaan, millaisia ihmiset ovat viimeisinä päivinä, sanotaan:
"Sillä ihmiset ovat silloin ... kerskailijoita"
(2. Tim. 3:2).
Johtuen juuri siitä, millaisia ihmiset ovat silloin, on oleva vaikeita aikoja (j. 1). Tämä koekettaa myös - niinkuin olemme todenneet, niitäkin ihmisiä, jotka ovat avanneet sydämensä Kristukselle. Hekin voivat olla tekemässä ja toteuttamassa elämässään puheena olevia asioita. Niitä huonoja asioita, joita tässä tuodaan esille, on ollut kautta aikain - syntiinlankeemuksen seurauksena - mutta viimeisinä päivinä ne Raamatun mukaan lisääntyvät ja kärjistyvät. Nämä asiat koskettavat myös seurakuntia.
Kerskaileminen on voimakkaasti kytköksissä ylpeyteen ja myös itserakkauteen, joka oli/on ensimmäisenä käsittelemässämme luettelossa. Se on kehuskelemista. Kerskailija on ylimielinen. Hän haluaa loistaa ja olla näkyvillä. Se voi liittyä myös ahneuteen, josta viimeksi puhuimme.
Kerskuminen laittaa aina toisia ihmisiä huonompaan asemaan; kerskailija nostaa itseään paremmaksi toisia. Kerskaileminen on asia, joka ei ole Jumalan Sanan mukainen. Kun uskovina lankeamme siihen, on meidän tehtävä siitä parannus, niinkuin muustakin synnistä. Uskovan nimellä kulkevallakin voi olla "heikko kohtansa" juuri kerskailun alueella. Jos annamme sen olla elämässämme, joutuu Jumala olemaan elämässämme "sivuroolissa". Emme silloin voi kokea sitä elämää, johon meidät on tarkoitettu, emmekä olla Hänen käytettävissään, niin kuin Hän haluaisi. Onko kielemme kerskailijan kieli?:
"Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se voi sytyttää!"
(Jaak. 3:5).
Kerskaileminenkin on asia, joka lähtee sydämestämme (lue Matt. 7:20-23). Mitä sydämessämme on, se tulee sieltä ulos, myös kielemme kautta.
Kuten jo aiemmin olemme todenneet, on kaikki elämässämme Jumalan armosta ja hyvyydestä lähtöisin. Siksi Jumalan Sana varoittaa meitä omasta kehusta, johon liittyy ylimielisyyttä, ylpeyttä ja itselle elämistä.
Vääränlainen kerskuminen on itsekeskeistä; siinä haetaan kunniaa itselle.
Raamattu puhuu myös kerskaamisesta, joka on oikeaa kerskaamista:
"...ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä. Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra"
(1. Kor. 1:28-31).
Kaikki me kerskailijat, jotka olemme olleet vääriä kerskailijoita, saamme tunnustaa syntimme Jumalalle ja kokea Jeesuksen veren puhdistavan voiman sydämessämme. Saamme ojentaa elämäämme Sanan mukaiseen kerskaukseen Jeesuksesta. Siihen Pyhä henki antaa meille kaiken apunsa ja voimansa.
Jatkamme tästä seuraavalla kerralla - jHs.
Siunausta!
Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
jouko.kuusjarvi@gmail.com
Puh. 040-0206858
______________________
Se oli Sunnuntai tämä päivä. Tämä on Laskiaissunnuntai. Tämä on myös Ystävänpäivä. Siksipä Kiehisen Vuolija-vaari toivotteleekin kaikille: Hyvää Ystävänpäivää!
12.5 astetta oli pakkasta siihen aikaan kun nousin "jalan viljaan." - eikä se ollut kovin varahin, vaan ei myöskään niin myöhään.
Aamupalaa ja aamukahvia
Seurailin nuorten MM-hiihtoja netin kautta, Vuokatista.
Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä.
Seurasin seurakuntamme tämän sunnuntaisen nettilähetyksen.
Ruokaa ja kahvia.
Seurasin SM-hiihtoja netin kautta Pyhäjärveltä.
Timo, Milena ja Minja käväisivät ovella. Toivat ruusuja, kahvia ja suklaatia Ystävänpäivän kunniaksi. Menivät "Terheille" kylään ja lupasivat sieltä tulla sitten meille.
Poljeskelin yli 1 h "kuntopyörä/rukouslenkin".
Timo, Milena ja Minja saapuivat meille.
Laitoin tulen takkaan.
Kävimme Timon kanssa löylyissä. Söimme M-L:n tekemiä pizzoja, sekä laskiaispullia - molempia oli sekä VHH:na, että tavallsina. Ja ne olivat hyviä. Kahvin kanssa.
Seurasimme uutiset.
Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.
Siunausta!
Ps. "Kuin pilvet ja tuuli, jotka eivät sadetta anna, on mies, joka kerskuu lahjoilla, joita ei anna" (Snl. 25:14).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti