26.2.2021.
ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 22.
Riippuen hengellisestä elämästämme ja perheen sisäisistä suhteista, voi Jumala todellakin jäädä "sivurooliin" perheen elämässä. Tämän tiedämme jokainen kohdallamme kokemuksestamme. Yhdessä - ja erikseenkin - tapahtuva hengellisen elämän hoitaminen - rakentuminen - voi olla kokonaan laiminlyötyä. Se voi olla myös hyvin pintapuolista, tai "aaltoliikkeessä" olevaa. Toisissa perheissä ei edes tulla ajatelleeksi yhteisten hengellisen rakentumisen hetkien olemassaoloa. Toisissa kipuillaan tämän asian kanssa. Joissakin perheissä saatetaan ujostella toisiaan niin paljon, että ei voida puhua hengellisistä asioista. Syynä voi olla myös se, että hengellinen elämä on "siinä jamassa", että niin ei voida tehdä. Raamatun lukeminenkin voi olla vaikeaa. Näihin asioihin todellakin vaikuttaa paljon hengellinen tila ja ihan se, millaiset suhteet perheenjäsenillä on.
Olen ollut "aika paljon" Venäjällä. Varsinkin joissakin seurakuntaliikkeissä pidetään luonnollisena perheen yhteistä kokoontumista Sanan ja rukouksen hetkiin. Ne eivät välttämättä ole puuduttavan pitkiä. Jopa aamuisin, ennenkuin lapset lähtevät kouluun, voidaan rukoilla yhdessä ja siunata toinen toistaan uuteen päivään. Lapset ovat iloiten mukana. Se on heille luonnollinen - perheen elämään kuuluva - asia. Kyllähän Suomessakin on sellaisia perheitä, joissa on yhteisiä hetkiä Raamatun ja rukouksen merkeissä, mutta se ei "kovin suuressa määrin" taida olla perheissä asianlaita. Jopa aviopuolisoiden yhteinen rukous voi olla hyvinkin vaikeaa toteuttaa. Joutuu "ylittämään rajoja", voidakseen päästä siihen.
Perheissä on monenlaisia tilanteita. Kullakin on oma ohjelmansa ja omat menonsa. Ellei ole selkeää näkemystä asian tärkeydestä, jäävät yhteiset hengellisen rakentumisen hetket pois. Muut asiat ajavat niiden ohi; nousevat tärkeämmiksi. Voi siitä johtuen käydä niin, että jos ei sellaista hetkeä ole ollut sopivaan aikaan illasta ja se jää siihen hetkeen, kun osa on jo menossa nukkumaan, niin joku perheen jäsen voi todeta: No, äkkiä sitten! Kun tätä rinnastaa siihen, mihin muuhun me olemme valmiit käyttämään "rutosti" aikaa - esim. älypuhelimen kanssa olemiseen - niin voiko olla käynyt niin, että (perheen) elämässä on jonkinlainen vinosuuntaus olemassa?
On tärkeää ja hyvä asia, että käydään seurakunnan tilaisuuksissa - ihan yhdessä perheenä - mutta ne eivät pelkästään - puolitoistatuntia viikossa - korvaa henkilökohtaista ja perheissä tapahtuvaa hengellisen elämän hoitamista. Hengellinen elämä voi olla myös sellaista, että vanhemmat eivät käy edes seurakunnan tilaisuuksissa, eivätkä lapsetkaan sinne mene. Ja jos vanhemmat menevät, niin perheessä voi olla luonnollista, että lapset jäävät - älypuhelimiensa kanssa, tai muuten - kotiin, tai jonnekin muualle, eikä haluta edes tehdä jotain sen asian hyväksi, että lapsetkin voisivat lähteä. Minun mielestäni on surullista, jos vanhemmat eivät voi nähdä näissä asioissa vastuutaan. Muille asioille eläminen on tullut - tulee - sijaan. Siinä menettävät lapset ja vanhemmat erittäin paljon sen hetkistä ja tulevaa elämää ajatellen - jopa iankaikkisuutta ajatellen.
Olisi tärkeää, että perhe olisi kuin kotiseurakunta, jossa Jumalan sana ja rukous ovat yhteisessä - ja tietenkin henkilökohtaisessa - käytössä. Joissakin perheissä voidaan jopa laulaa yhdessä. Voidaan lukea hieman raamattua yhdessä, tai jotain kirjaa, joka hyvällä tavalla tuo esille Jumalan sanaa ja asioita sen pohjalta kuultavaksi. Rukoillaan yhdessä. Ei tarvitse pitää "valtavan pitkiä" yhdessäolon hetkiä. Erilaisia tapoja voi olla. Rukoilla voivat kaikki perheen jäsenet, esim. kukin vuorollaan, eri kertoina. Kukin voi tuoda esille omia rukousaiheitaan. Esim. jos koulussa kiusataan, voidaan yhdessä rukoilla asian puolesta ja siunata kiusaajia. On todella tärkeä asia oppia siunaamaan kaikenlaisia ihmisiä jo pienestä pitäen. Elämämme "pyörteissä" emme tule aina ajtelleeksi sitä, miten arvokasta pääomaa lapset saavat pienestä pitäen, kun heidän sydämensä maaperään kylvetään Jumalan Sanan siementä ja he oppivat sieltä nousevaa elämäntapaa elämäänsä. Tällaiset yhteiset hetket luovat turvallisuutta lasten elämään - niinkuin aikuistenkin - ja kertovat siitä, missä perheen jäsenten turva on. Nuo tärkeät vuodet voidaan myös menettää. Ikävää, jos se tapahtuu laiminlyöntiemme vuoksi.
Tämänkertainen kirjoitus lähti taas elämään "omaa elämäänsä", mutta älköön kukaan luulko, että tälläkään kertaa on kysmyksessä jokin "lyömäteksti", jolla osoitetaan vanhempien huonoutta. Ei, vaan kyseessä on rohkaisu huomaamaan perheen keskeinen hengellinen rakentuminen. Vanhempien esimerkki - esikuvana oleminen - on Raamattuun pohjautuva malli. Siksi heidän on hoidettava suhdettaan Jumalaan - niin, että Hän ei ole "sivuroolissa" heidän elämässään, eikä perheen elämässä.
Pyytäisin lukemaan - eilisen kirjoituksen lopusta löytyvä - 2. Tim. 3:14-17, joka edelsi tämänkertaista kirjoitusta.
Kun siinäkin, mitä olemme nyt - ja eilenkin - puhuneet, on taustalla 2. Tim. 3.1-5 ja nyt käsiteltävänä oleva: "Sillä ihmiset ovat silloin ... vanhemmilleen tottelemattomia" (j. 2), niin uskovissa perheissä on kaikin tavoin pidettävä huolta siitä, että lapset oppivat kunnioittamaan vanhempiaan ja olemaan heille kuuliaisia. Siitä seuraa Raamatun mukaan suuri siunaus heidän elämääönsä. Tämä on tietenkin tärkeää kaikissa perheissä.
Jatkamme seuraavalla kerralla - jHs.
Jouko Kuusjärvi
rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
jouko.kuusjarvi@gmail.com
Puh. 040-0206858
______________________
Perjantai. 0.1 astetta miinuksella nousun aikoihin. Aamupalaa ja kahvia.
8:ksi kävin viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Harmaita pilviä.
Kahvia. Luin 1. Timoteuskirjettä. Rukousta.
Seurasin MM-hiihtoja.
M-L haki Danielin ja Emilian koulusta 14 maissa.
Kirjoitin alussa olevan kirjoituksen.
Ruokaa ja kahvia.
MM-rallia ja MM-hiihtoja tulin seurailleeksi.
Poljeskelin kuntopyörää 1 h. Samalla lueskelin kirjaa.
Tulet takkaan.
Tänään taisi olla aika monia asteita lämmintä. Katolla oleva lumikuorma on alkanut liukua alaspäin. Sitä voi tulla, sitten kun tulee, ihan nokko alas.
M-L paisteli huomiseksi tarjottavaa.
Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps. "Kultaomenia hopeamaljoissa ovat sanat, sanotut aikanansa" (Snl. 25:11).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti