18.2.2021.
ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 15.
Sen tyylinen/tapainen asioiden lähestymistapa, millä olen tämän otsikon alla kirjoittanut - Sanan pohjalta - voi jonkun mielestä olla lakihenkistä. Voihan se ollakin - jos niin ajatteleva on laventanut armon ovet liian lavealleen. Jumalan Sanan totteleminen ei ole yhtä kuin lakihenkisyys. Minun on toteutettava sitä, mitä Paavali on todennut Galatalaiskirjeessä:
"Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin ollaihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija"
(Gal. 1:10).
Toisaalta voimme Raamatusta löytää nämä vakavat sanat:
"Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; ..."
(1. Joh. 2:1).
Synnin tekeminen on aina vakava asia. Kuitenkin, koska me olemme sellaisia, että me kuitenkin lankeamme syntiin, saamme lukea heti edellisen jatkoksi lohdulliset sanat:
"...muttra jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan mytös koko maailman syntien"
(1. Joh. 2:1-2).
Olemme menossa 2. Tim. 3:2 jakeessa esiin tulevan "ylpeitä"-sanan kohdalla. En kertaa jo aiemmin sanottua - siihen voi tutustua edellisten päivien kohdalla olevissa teksteissä.
Lihamme puolesta meissä kaikissa on mahdollisuus ylpeyteen/ylpeilyyn. Sitä voi olla meissä eriasteisesti luonteestamme riippuen. Joitakin meistä ylpeys hallitsee enemmän ja näkyvämmin, toisia vähemmän. Elämän taustamme vaikuttavat myös asiaan. Totta on kuitenkin, että ylpeys ja "MINÄ" kuuluvat kiinteästi yhteen.
Herra varjelkoon meitä ylpistymiseltä ja ylpeydessä elämiseltä, Jumalan ja ihmisten edessä!
Jumalan Sana opettaa meille ylpeydelle vastakkaista ominaisuutta: nöyryyttä. "Koulumme" tämän asian suhteen voi olla kova - toisten kohdalla se tämän asian kohdalla voi olla helpompi, koska he ovat valmiita nöyrtymään Jumalan väkevän käden alle nopeammin:
"Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi"
(1. Piet. 5:6)
"Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa"
(Jaak. 4:10).
Ylpeys ei kestä Herran edessä, siksi meidän asiamme on pyrkiä Hänen edessään nöyryyteen. Voimme olla iloisia ja kiitollisia erilaisista asioista, mutta emme koskaan saa lihallisesti ylpeillä niillä, sillä kaikki on Jumalan armoa kohdallamme. Joudumme puheena olevan asian suhteenkin kilvoittelemaan, sillä lihamme on aina vastaan Jumalan tahtoa. Emme kuitenkaan ole sen metkujen armoilla, sillä Jumalan Pyhä Henki on annettu meille siksi, että lihamme ei meitä hallitse. Saamme pyrkiä elämään lähellä Herraa, joka on meille esikuva todellisesta nöyryydestä:
"... hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristinkuolemaan asti. Sen tähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman"
(Fil. 2:8-9).
Jumala kehoittaakin meitä Sanassaan tavoittelemaan Jeesuksen nöyryyttä:
"Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli"
(Fil. 2:5).
Jouduimme nöyrtymään Jumalan tahtoon, silloin kun uskoimme Jeesukseen ja meistä tuli taivaallisen Isämme lapsia. Joidenkin kohdalla kamppailu on silloin ollut kovempi kuin toisten, mutta jokaisen on täytynyt nöyrtyä päästäkseen armon alle. Uskoontulostamme alkaen olemme käyneet nöyryyden koulua - ja se jatkuu niin kauan kuin elämme täällä "maan alhoissa", kunnes uskomme vaihtuu näkemiseen.
Jeesus oli kuuliainen Isän tahdolle kuolemaan asti. Kuulliaisuus taivaallisen Isän tahdolle on merkki nöyryydestä. Tätä tietä saamme olla käymässä; oppimassa kuuliaisuutta ja nöyryyttä Jumalan koulussa. Ei lopeteta koulua kesken. Opettaja on parhain, mitä olla voi; meitä rakastava Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki - ja Hän käyttää siinä hyvin tehokkaasti myöskin kanssaihmisiämme.
Jumala opettaa meitä kulkemaan nöyryyden tietä myös suhteessa toisiin ihmisiin. Uskovien yhteyttä ajatellen se on tärkeä asia:
"Jos siis on jotakin kehoitusta Kristuksessa, jos jotakin rakkauden lohdutusta, jos jotakin Hengen yhteyttä, jos jotakin sydämellisyyttä ja laupeutta, niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta"
(Fil. 2:1-4).
Nyt lukemamme jakson jälkeen seuraavat jo lukemamme sanat, joissa meitä kehotetaan: "Olkoon teillä se mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli" (j. 5-9).
Sanassa meitä oikein kehoitetaan pukeutumaan nöyryyteen:
"Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen ... nöyryyteen ..."
(Kol. 3:12).
"Samoin te nuoremmat, olkaa vanhemmillenne alamaiset ja pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen, sillä "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon"
(1. Piet. 5:5).
Hoidetaan hengellistä elämäämme Annetaan Jumalan kasvattaa meitä niinkuin Isä lapsiaan. Vähän kerrassaan Jumalan Sana sulautuu uskossa sydämeemme ja Kristus saa muotoa meissä. Jos kasvumme kulkee kipujen - ja itkujenkin - kautta, pysykäämme Jumalan koulussa.
Päätämme puheen ylpeydestä ja nöyryydestä kahteen Psalmin jakeeseen:
"Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi"
(Ps. 119:67).
"Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi"
Ps. 119:71).
Nämä jakeet löytyvät Raamatun pisimmästä luvusta (176 jaetta). Tämän Psalmin kirjoittajana pidetään Esraa. Kun Jumala nöyryyttää meitä nöyryyden koulussa, niin siitä voi jälkeenpäin iloita.
Jatkamme seuraavalla kerralla - jHs.
Siunausta!
Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
jouko.kuusjarvi@gmail.com
Puh. 040-0206858
______________________
Torstai. 21.5 astetta pakkasta noustessani. M-L nousi aikaisemmin. Silloin oli huomattavasti korkeammat lukemat.
Aamupalaa ja kahvia.
M-L kävi viemässä Emilian kouluun.
Luin 1. Tessalonikalaiskirjettä. Rukousta.
Ruokaa ja pullakahvit.
Kävin 1 h 45 min. hiihto/rukouslenkillä Tarvaalan ladulla. 21 astetta pakkasta kun lähdin autolta hiihtämään. Keli oli hyvä ja sää kaunis. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja hanki säkenöi. Välillä vähän meni pilveen ja aurinko hetkeksi hävisi, mutta kun alkoi taas paistamaan, niin ilmassa leijailleet lumikiteet olivat kuin säihkyviä pieniä timantteja. 12 astetta pakkasta tullessani autolle.
Kahvia.
Laitoin tulen takkaan.
Polojeskelin n. 20 min. kuntopyörää. Samalla lueskelin kirjaa.
M-L teki hyvää pizzaa, jota söimme halulla iltapalaksi.
Seurasin loppua rukous- ja paastopäivästä TV7:sta.
Katselin suoraa videota kun Nasan mönkijä laskeutui onnistuneesti Marsiin.
Siunausta!
Ps. "Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus" (Snl. 11:2).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti