25.2.2021.
ONKO JUMALA "SIVUROOLISSA" ELÄMÄSSÄNI? 21.
Matka tämän aiheen parissa jatkuu. Aikaisemmat tällä otsikolla kirjoitetut tekstit löytyvät päivittäin 4.2 - 23.2. väliseltä ajalta.
Mieleeni nousi kirjoittaa tähän yhden tutun laulun sanat:
1. "Ystävä Sä lapsien, katso minuun pienehen.
Minne käynkin maailmassa, Sinä olet hoitamassa.
Onni täällä vaihtelee, Taivaan Isä suojelee.
2. Ota, Jeesus rakkahin, suojaas koti kallehin.
Siunaa äitiä ja isää, heille elinpäivää.
Ystävä Sä lapsien, pientäs auta holhoten.
3. Pidä meitä turvissas, Jeesus armohelmassas.
Suojaas sulje isänmaamme, Sulta kaiken lahjaks saamme.
Johda, Jeesus rakkahin, meidät taivaan kotihin"
(Hengellinen laulukirja, 3. uudistettu painos, 556, tuntematon ruotsalainen 1780, 1. säk. Siri Dahlgvist 1911, 2. ja 3. säk. Ivar Wideen 1919, Hengellinen laulukirja, Vantaa 1992).
Olemme menossa 2. Tim. 3:2. jakeen kohdassa: "Sillä ihmiset ovat silloin ... vanhemmilleen tottelemattomia." Voit halutessasi tutustua siihen, mitä asiasta aikaisemmin on kirjoitettu. Jatkamme eteenpäin toistelematta liikaa jo sanottua.
Luimme jo aiemmin Ef. 6:1-4 ja toimme esille sen pohjalta tärkeitä asioita. Luemme vielä jakeen 4:
"Ja te isät, älkää kiihottako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa"
(Ef. 6:4).
Nyt on vuorossa jakeen loppuosa: "vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa."
Elävä uutinen, Uusi testamentti vapaasti käännettynä sanoo tämän kohdan:
"Kasvattakaa heitä Jumalan sanalla ja rakkaudella ohjaten"
(. 406, Karas-Sana 1977).
Vanhemmat ovat lastensa kasvattajia. "Jumalan malli" on se, että kasvattaminen tapahtuisi Hänen sanansa mukaan. On muistettava, että Paavali on kirjoittanut kirjeensä uskoville; tässä tapauksessa seurakunnalle Efesoon. Voidakseen noudattaa po. Jumalan sanan ohjeita, on vanhempien oltava itse Jeesukseen uskovia, Jumalan lapsia. Muuten - vaikka Raamatun periaatteet kasvatuksessa ovat kaikille hyviä - jäävät ne ulkokohtaisiksi, elleivät ihmiset ole sisäistäneet Sanan opetuksia. Toisin sanoen: vanhempien on itse oltava kuuliaisia sille, mitä Sana opettaa.
Puhutaan ns. kristillisestä kasvatuksesta. Tuon ilmaisun sisälle sopii kristillisyyttä laidasta laitaan. Tämä johtuu siitä, että kristillisyyttä on niin monenlaista. On siunaukseksi maallemme, jos perheissä pidetään kunniassa kristillisiä arvoja, vaikkei oltaisikaan Jeesukseen uskovia. Suomi on ns. kristitty maa, mutta se ei tarkoita,että kaikki maamme ihmiset olisivat kristittyjä. Kristitty Raamatun kielenkäytössä tarkoittaa Jeesukseen uskovaa ihmistä; hän ei vain pidä jollakin tavalla totena hengellisiä asioita - ja ole nimeltä ulkonaisesti kristitty - vaan hänellä on henkilökohtainen uskonsuhde Jeesukseen:
"Ja Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi"
(Apt. 11:26).
Lukiessamme samaa lukua, josta luimme juuri katkelman, tulemme tietämään, miten Antiokian ihmisistä - joita alettiin nimittää kristityiksi - tuli opetuslapsia:
"Ne, jotka olivat hajaantuneet sen ahdingon vuoksi, joka oli syntynyt Stefanuksen tähden, vaelsivat ympäri hamaan ... Antiokiaan saakka, ... Heidän joukossaan oli ... muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka, tultuaan Antiokiaan, puhuivat kreikkalaisillekin ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta. Ja Herran käsi oli heidän kanssansa ja suuri oli se joukko, joka uskoi ja kääntyi Herran puoleen"
(Apt. 11:19-21).
Antiokiassa tuli ihmisiä uskoon - Jeesukseen uskoviksi. Kristitty on Jeesuksen opetuslapsi, joka seuraa Jeesusta. Kun vanhemmat - isä ja äiti - ovat kristittyjä, Jeesuksen opetuslapsia, he voivat kasvattaa lapsiaan tuntemaan Jeesuksen, niin että heistäkin tulee kristittyjä, Jeesuksen opetuslapsia.
Minun mielestäni Elävästä uutisesta aiemmin lukemamme teksti on hyvä ohje vanhemmille, ajatellen heidän lapsiaan: "Kasvattakaa heitä Jumalan sanalla ja rakkaudella ohjaten."
Näköjään "tulee laajennusta" tähän aiheeseen koko ajan, joten hitaasti pääsemme eteenpäin, vaan: Mikäpä hoppu tässä, valmiissa maailmassa. Lopetan tämänkertaisen osuuden tärkeään totuuteen - ajatellen perheissä tapahtuvaa lasten kasvatusta:
"Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut"
(2. Tim. 3:14-17).
Lukemamme on niin rikas ja tärkeä kohta, että pyytäisin ihan lukemaan sen useampaan kertaan, ajatellen, mitä siinä sanotaan. Kyllä meidän pitäisi päästä asennoitumaan uudella tavalla Jumalan Sanan asemaan perheissämme.. Emmekö joudukin toteamaan, että se on suurelta osin jäänyt "lapsipuolen asemaan" Jeesukseen uskovien perheissä - "sivurooliin." Olemme olleet hyvin leväperäisiä tässä asiassa. Kiitä Jumalaa, jos voit sanoa: meillä ei ole niin. Kun näemme tuon asian tärkeyden, ja haluamme ottaa askeleita siihen suuntaan, niin Pyhä Henki auttaa meitä.
Jatkamme tästä seuraavalla kerralla - jHs.
Siunausta!
Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
jouko.kuusjarvi@gmail.com
Puh. 040-0206858
______________________
Sydämelliset syntymäpäiväonnittelut, tässäkin, Raija Toikkaselle, 23.2. olleen syntymäpäivän johdosta, Matti Rantaselle eilen olleen syntymäpäivän johdosta, sekä Tuija Rautaselle tänään olevan nimipäivän johdosta!
Kiitokset Kauppisen Raimolle erinomaisesta kirjoituksesta, Sana viikonvaihteeksi, otsikolla: Kilparadalla, Sampo 24.2.2021. s. 11!
Miksi minä olen ottanut kantaa - useasti - tässä blogissa Saarijärven seurakunnan ikävään tilanteeseen, koskien seurakunnan viimeisen seurakuntapastorin valintaa, jossa seurakunnan Kirkkoneuvosto valitsi runsaan hakijajoukon seasta pastorikseen henkilön, joka elää parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa? Yksi selkeä vastaus löytyy saksalaisen pastorin, Dietrich Bonhoefferin, sanoista:
"Hiljaisuus pahuuden edessä on itsessään pahuutta: Jumala ei pidä meitä syyttöminä. Olla puhumatta on puhumista, olla toimimatta on toimimista"
(Niilo Närhi: Kutsu palvelutyöhön, Avainmedia, s. 2. maaliskuu 2021, Avainmedia Lähetysjärjestö ry.)
Jeesukseen uskovana, Jumalan lapsena ja Hänen Sanaansa korkeimpana ohjeenani pitävänä, en voi vaieta. Synti, siinä eläminen ja sen suosiminen on aina pahuutta Jumalaa kohtaan - seurakunnan kohdalla pidän julkeana sitä, että Jumalan Sana hyljätään noin räikeästi. Kyseessä on myös esimerkin antaminen, että tuollainen on hyväksyttävää. En halua olla "haukkumassa" ihmisiä sen pahemmiksi, kuin kukaan meistä, sillä kaikki me olemme myydyt synninalaisuuteen ja vain Jeesus voi meidät sieltä nostaa pelastettujen joukkoon. Vielä vähemmän haluan asettua tuomariksi, mutta tiedän,että Jumala on Sanansa takana.
Torstai. 0.5 astetta miinuksella "het" 7 jälkeen. Aamupalaa ja kahvia.
Kävin viemässä Danielin kouluun 8:ksi. Oli vähän sumuinen ilma.
Kahvia. Luin 1. Timoteuskirjettä. Rukousta.
Vein Emilian 10:ksi kouluun. Samalla reissulla kävin tk:ssa. Ensin 10.30 diabeteshoitajan pakeilla ja klo 11 lääkärin juttusilla - kokeiden tuloksia kuulemassa. Tilanne on hyvässä jamassa.
Ruokaa ja kahvia.
Seurasin MM-"rinttejä."
Kävin hiihtelemässä Kusiaismäen laduilla 1 h 30 min. Oli n. 3 astetta plussalla. Helposti tuli paita "tuoreeksi" - ihmekös tuo, kun on kyseessä vanha, vähän huonokuntoinen ja ylipainoinen mies. Kaksi asiaa noista voisi vaikka korjaantuakin.
Kahvia.
Laitoin tulen takkaan.
Poljeskelin kuntopyörää n. 30 min. Lueskelin samalla kirjaa.
Kirjoitin alussa olevaa kirjoitusta.
Söimme 18 maissa hyvän päivällisen - uunissa paistettua lohta, jossa mm. sinihomejuustoa ja hyvää salaattia.
Seurasimme uutisia.
Iltapalaa ja teetä.
Siunausta!
Ps. "Poikani, jos synnin tekijät sinua viekoittelevat, älä suostu" (Snl. 1:10).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti