20230408

8.4.2023.

Evankeliumissa Markuksen mukaan annetusta lähetyskäskystä; siitä aloitin eilen, ja nyt jatkan:

"Ja hän sanoi heille: Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen" (Mark. 16:15-16).

Kuten lähetyskäsky Matteuksen evankeliumin mukaan, niin tämäkin alkaa käskyllä: "Menkää." On mentävä kaikkeen maailmaan. Paikalleen ei saa jäädä "uskostaan nautiskelemaan." Käsky on selvä, mutta Jeesukseen uskovina tarvitsemme tehtävästämme sisäisen näyn, joka laittaa meidät liikkeelle maailman tärkeimmän asian toteutumiseksi; että ihmiset voisivat kuulla hyvän sanoman, ilosanoman, Jeesuksen heille valmistamasta pelastuksesta.

"Maailma", jonne meidän tulee mennä, ei ole aina kaukana. Se voi olla jopa saman katon alla, missä asumme, tai eripituisten matkojen päässä sen oven ulkopuolella. Voimme ajatella sen niiden ihmisten maailmaksi, joita kohtaamme elämämme ja todistuksemme kautta; on kyseessä jonkun ihmisen oma maailma, jossa hän elää.

Jeesus käskee saarnaamaan evankeliumia kaikille luoduille. Novumissa (osa 1.) jossa juoksee kreikankielisen (alkukieli) tekstin alla suomenkielinen teksti, sanotaan:

"julistakaa evankeliumia kaikille luoduille".

Novumin (osa 5.) sanakirjassa annetaan PK1938 "saarnatkaa" sanalle vaihtoehdot: Julistaa, saarnata, kuuluttaa."

Viedessämme evankeliumia lähimmäisillemme, lähelle ja kauas, olemme Jeesuksen lähettejä, jotka julistavat ja kuuluttavat heille sanomaa pelastuksesta; tekevät tiettäväksi tosiasiat, joiden kautta ihminen taivaaseen voi pelastua. Tuomme esille sen, mitä Jumala on tehnyt puolestamme, pelastumiseksemme ja miksi. Keskeisintä tässä on, että Jumala lähetti Poikansa maailmaan syntymään ihmiseksi, elämään juutalaisen kansan keskellä ja kuolemaan ristillä syntiemme tähden, sovittaen syntimme. Siihen kuuluu myös se, että Hänet haudattiin, mutta Hän nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaaseen ja tulee noutamaan Häneen uskovat pois maan päältä.

Jeesus antoi omilleen arvovallallaan arvokkaan tehtävän lähetyskäskyssään. Olemme Kuninkaallisia lähettejä! Kuningasten Kuninkaan ja herrain Herran lähettämiä! Kaikille luoduille, jokaiselle ihmiselle Jeesus on suuren pelastuksen valmistanut

Kasteasiakin on "hyvin kohdillaan" Markuksen evankeliumissa:

1. Menkää  ja saarnatkaa evankeliumia (Mark. 16:15).

2. Joka uskoo Jeesukseen, se kastetaan (Mark. 16:16).

3. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen (Mark, 16:16).

Ihminen, joka ei usko evankeliumia, ts. ei usko Jeesukseen henkilökohtaisena Vapahtajanaan ja Herranaan, tuomitaan kadotukseen. Jeesus puhui paljon kadotuksesta, helvetistä - helvetin tulesta, jossa on itku ja hammastenkiristys - jossa ihminen on tietoisessa tilassa iankaikkisesti. Hän sanoo, että helvetti on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen, mutta tuo myös selkeästi esille, että se on niiden ihmisten paikka myös, jotka eivät elämänsä aikana ole uskoneet Jeesukseen.

Meidät on lähetetty julistamaan evankeliumia siksi, että ihminen voisi pelastua Jumalan taivaaseen ja elää siellä iankaikkisesti:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa vaan sitä varten, että maailma pelastuisi hänen kauttaan" (Joh. 3:16-17).

Jatkan - jHs.

________________________

PÄÄSIÄISTERVEHDYS SUOMEN KANSALLE:

"Ristiltä kerran pyhä huuto kuului: "Oi, Isä, anna heille anteeksi". Jumalan Poika tuskissansa nääntyi Ruumiissaan kantain, synnit sairaudet. Oi, mitä maksoi uhrikuolemansa, Oi, mitä maksoi polku verinen. Hän kävi yksin Getsemanen yössä, Toi pelastuksen haavat Jeesuksen

Mutt` moni ristin ohi kulki kerran, kieltäen haavoitetun Jeesuksen. Ei tiedä kansa hyljätessään Herran, et` armo väistyy taakse tuomion. Tuoll` itkee miehet, naiset, lapset, kaikki, on tuskaa, sairautta kuolemaa. Ja luomakunta raskaasti nyt huokaa, kun täyttyy synninmaljat äärilleen.

Oi, Suomen nuoret jeesus itki kerran, katsoen kansaa Jerusalemin. Nauratko nähdessäsi ristin Herran. Työnnätkö luotas onnen ainaisen. Ei huvin tiellä taivaan ovi aukee, ei tanssin nautinnon, ei loistonkaan. Unelmas kaikki tyhjiin kerran raukee, ei auta silloin armon huutoskaan.

Viel kutsuu Jeesus, Kuuletko tuon äänen. On sydän rakkautta tulvillaan. Oi, Suomen kansa, ethän käytä väärin, Etsikkoaikaas ohi kiitävää. Nyt sielu, nöyrry eessä elon Herran kun elos kulkee kohti kuolemaa. Ei armo syntiä voi peittää kerran, kun Herran luona kaikki riisutaan."

(Sanat ja sävel: Mirjami Jääskeläinen)

______________________

Terolle ja Marille hyvää hääpäivää ja siunattuja vuosia - ja niihin hetkiä - !ethenkäsin!"

Lauantai. 10.7 astetta lämmintä auringon puolella ylösnousussa. Aurinko paistoi. Sininen taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Rukousta. Luin Obadjan kirjaa.

Kahvia.

Kirjoitin.

Pizzaa, jota M-L oli juuri tehnyt.

Vuolijainen kävi kietaisemassa takapihan mustan pressusaunan kiukaan alle tulet. On niin lämmintä, että kyllä kovemmatkin iljanteet ovat tänään aikalailla pehmenneet.

HIIT-treeni: Kuntopyörällä 10 x 1 min kovalla teholla. Väleissä 1 min. hiljaista polkemista palautteluksi. Alussa ja lopussa 3 min rauhallista polkemista.

Esilämmöt ottaneena oli Vuolijan hyvä saapastella takapihalle heittelemään häkälöylyt kiukaaseen ja vetämään pressun kehikon päälle. Sitten vain löylyihin, vastan kanssa. Mukava oli hikoilla.

Kahvia.

Luin hetken kirjaa.

Iltapalaa.

Seurasimme uutisia - minä myös Israelista.

Kirjoitin.

Siunausta!

Ps. "kuolema on nielty ja voitto saatu" (1. Kor. 15:54).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti