20151016

16.10.

Heräiltyäni söin aamupalaa ja join kahvia. Luin Hoosean kirjaa. Rukoilin.

Ajelin Deniksen nelivetovolkkarilla peräkärry perässä rankapaikkaan. Teheskelin kuorman ja ajelin sen kanssa Höytiälle, Timolle. Päästyäni pihaan tuli Miro autolle ja ilmoitti: Äiti sanoi, että kahvi on nyt heti. Niinpä menin kahville. Tero, Eelis ja Nooa olivat siellä myös - edellisen yön. Timo oli juuri töihin lähdössä. Miro lähti lautailemaan hänen mukanaan. Hyvällehän ne kahvit maistuivat. Milenakin teki mukavia temppu-esityksiään. Sittenpä purimme kuorman rangantapaisia rangantapaisten kasaan. Tero, Eelis, Nooa ja Pia tulivat myös hommiin - pieni temppuilija Milena oli nopeasti nukahtanut ja veteli päiväunia vaunuissa talon "kongilla".

Saatuamme kuorman purettua lähdimme ajelemaan Saarijärvelle - Nooa oli kyydissäni. Tero ja Eelis menivät heidän autollaan. Syyslomalaiset - Emilia ja Daniel olivat meillä. Mummi haki heidät jossain vaiheessa. Milkakin oli. Kohtapa söimme yhdessä. Lähdin 15 jälkeen tekemään toisen rankakuorman rankapaikkaan - vaikka Terokin poikineen oli meillä - että ennätän ennen pimeää sen viedä Höytiälle. Aurinko paistoi Kun purin kuormaa alkoi olla jo aika pimeä - kellokin 19 maissa kun sain kärryn tyhjäksi. Hurautin kotiin. Kaikki muut olivat meiltä lähteneet, mutta M-L oli kotona ja siivoili.

Vaihdettuani lenkkivaatteet rankahommista tuloni jälkeen, lähdin viemään Deniksen auton heille. Siitä lähdin 5.3 km lenkille - eli siellä Tarvaalan suunnalla hiippailin, tuollaista alle 7.30 min/km-vauhtia- N+6. Taivas sakeassa tähdessä. Mukava sää. Ulko-oven ulkopuolella paloi kynttilöitä lyhdyissä - olipa "jouluinen valokin" ilmestynyt oven yläpuolta ja sivuja koristamaan.

Laitoin tulen takkaan. Söimme iltapalaa kynttilän palaessa pöydällä.

Lainausta:

"AINOA VARMA SIJOITUS

Olin 28-vuotias, kun minulle selvisi, mikä on ainoa varma sijoitus. Aloin käydä viikottain aamiaisella nuorten liikemiesten kanssa, ja minuun teki vaikutuksen heidän terävyytensä ja tarmokkuutensa. Sitäkin enemmän minua kuitenkin viehätti heidän tapansa elää.
Tuohon aikaan olin osakkaana menestyvässä ravintolassa. Olin naimisissa upean vaimoni Bevin kanssa ja asuin kauniissa talossa. Minulla oli kaikkea, minkä ajattelin tuovan onnea ja tyytyväisyyttä, mutta en ollut onnellinen enkä tyytyväinen. Jotakin puuttui. Yllätyin kuullessani näiden miesten puhuvan avoimesti uskostaan Jumalaan.Olin käynyt seurakunnassa säännöllisesti teini-ikäisenä. En kuitenkaan ollut koskaan kuullut henkilökohtaisesta suhteestä Jeesukseen.
Eräs ystävä kertoi, miten voisin päästä tällaiseen suhteeseen Herran kanssa. Hän valaisi minulle useita Raamatun totuuksia, joita en ollut aiemmin ymmärtänyt" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s.135).

Siunausta!

Ps. "Jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, niin sinä pelastut, sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan" (Room. 10:9-10).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti