20151006

6.10.

Mukavahan se oli heräillä jälleen omassa sängyssä kotona. Aurinkoista. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia kaikessa rauhassa. Luin Hesekielin kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta paikan tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

M-L meni pyörällä Danielia vastaan, joka tuli pyörällä koulusta meille. Minä puolestani menin ulos hommiin - irroittelemaan nostolavoista laudat erilleen, kun sitten sahailen ne sirkkelillä polttopuiksi. Kun Daniel tuli mummin kää pihaan, niin menimme sisälle ottamaan jotakin suuhun - minä kahvia. Danielin kanssa jatkoimme ulkohommia - Daniel ruuvaili porakoneella ruuveja "juhlaportin" puista. Nimittäin sen portin, jonka rakensin kesällä kun vietimme takapihalla Danielin synttäreitä. Minä jatkoin nostolavojen purkailua. 

M-L kävi hakemassa Emilian koulusta meille. Söimme.

Terhi-Marja haki lapsukaisensa töistä tullessaan. 

17 jälkeen lähdin 12.3 km "kävelynomaiselle" lenkille. Menin Leuhunkosken Voimalaitoksen lenkin 7.00.-7.05 min/km. Aurinkoista. 

Kiitokset Komista "Vapiksen Sirkalle" sukista, joita jälleen laitoit 35 paria sinne mukanani! Menevät mm. lastenkotiin. Niillä on iso konmkreettinen, mutta myöskin vertauskuvallinen merkitys - osoittavat lämmintä suhtaumistapaa.  

Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

Katselimme netin kautta pakolaisiltaa.

"Kovin usein koen, että olen vasta pyrkimässä Jeesuksen luo kuten verenjuoksua sairastava nainen (Matt. 9:20). Olen kerjäämässä häneltä apua kuten kanaanilainen nainen (Matt. 15:22). Hän ei ole vielä nähnyt hyväksi vastata. Monessa asiassa on totta: "Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan" (15:23). Jeesus vaikenee!
Olisiko sittenkin niin, ettei minun tarvitsekaan päästä lähelle Jeesusta? Sen sijaan opettelen olemaan hiljaa, odotan ja luotan . osaamatta vielä luottaa - että hän itse tulee lähelleni, vierelleni. Hän tulee omalla ajallaan ja tavallaan ja ilmaisee itsensä ja läsnäolonsa.
Miten Mikael Agricola aikoinaan opettikaan rukoilemaan: "Älä Herralle sinä väärä, hetkee pane tahi määrää, itse hän tietää parhaan ajan, mitan, muodon ja kohtauspaikan. Sinä vaan ano ja odota, ajallans hän sinun lohduttaa" (Olavi Peltola, Armo riittää, numero 3, 30.6.2015, s. 4., Evankeliumin opintoyhdistys ry.).

Siunausta!

Ps. "Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa" (Room. 9:16).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti