15.12.
Tätä blogia voi jakaa Fasebookissa - jos joku sellaista haluaa.
Kepeän pikkupakkasen päivä. Ihan mukavissa ajoin nousimme. Kun minä nousahdin "polasta" oli Marja-Leena jo leipomassa. Mitäs siellä Sananlaskujen kirjassa sanotaankaan kelpovaimosta?.Siinäpä sitä aamupalaa ja kahvia sitten tuli otetuksi. Matteuksen evankeliumia tuli luetuksi. M-L luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Sytkyt (sydämelliset) nimipäiväonnittelut veljelleni Heimolle sinne tekopalkisille!
11:ksi hurauttelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - kaksi rukoilijaa. Kuitenkin tärkeä hetki - kuten rukous aina. Kumala on sitoutunut rukouksentiehen - meidänkin tulisi/tulee sitoutua. Näin voimme kokea tuoretta johdatusta ja yhteyttä Häneen.
Tulee mieleeni sanoa: älä ole ihmisten mielipiteiden orja! Ei uskovaisten, eikä uskomattomien. Olen huomannut, että emme voi olla Jumalan palvelijoita uskovaisen nimellä kulkevienkaan mielipiteiden mukaan. Niin maailmanhengen mukaisia ja pelkästään ihmisen järjen varassa olevia ne voivat olla. On kuitenkin veljiä ja sisaria, joiden mielipiteet ovat kultaakin arvokkaampia. Pyri saamaan selville Jumalan mielipide, sillä vain sillä on merkitystä siihen, kuinka ratkaisujasi teet ja elämääsi elät.
Rukoushetkestä huristelin hakemaan Danielin koulusta meille. Poika päästeli pyörällään kotinsa kohdalle, josta nousi kyytiini.
Söimme hyvää kaalikeittoa. Daniel ei kylläkään jaksanut syödä kun koulussa oli ollut jouluateria.
Tein homman, jonka olin tänään aikonut tehdä.
M-L kävi hakemassa Emilian koulusta meille.
Terhi-Marja haki lapset töistä tullessaan. Samalla auttoi Venäjälle lähtevien joulutervehdysten kirjoittamisessa - hänellä kun on se kieli ja kirjoitus ns. hanskassa. Eilitenkin jo sinnekin päin tuli joulutervehdyksiä lähetettyä.
Laitoin takkaan tulen.
17.30:ksi ajelin Valolaan, kylälle - ts. keskustaan. Mennessäni vein jouluisia tervehdyksiä postiin.
Valolaan mentyäni oli siellä jo Rautasen Jussi laittelemassa äänentoistoa ja soitinta paikoilleen. Pikkuhiljaa alkoi muitakin vastuissa olevia tulla. Klo 18.30. alkoi siellä "On Yksi Nimi ylitse muiden..." HYVÄILTA, jonka johtelin. Lauloimme alkuun laulun: Maa on niin kaunis. Ryhäsen Leo johti alkurukoukseen. Lauluryhmä lauloi pari laulua Hengen tuli -vihkosista. Rautasen Jussi säesti kosketinsoittimella yhteislaulut - joita laulettiin muutamaan otteeseen Herätyslauluja -vihkosista - sekä lauluryhmän laulut, joita muutamaan otteeseen laulettiin. Lauluryhmää säestämässä olivat myös kitaroilla Kohosen Kalle ja Lehtomäen Teemu. Siinä lauloivat - Jussin, Teemun ja Kallen lisäksi - Kaleniuksen Raija, Porkan Tuula, yksi luterilainen sisar ja minä. Kaleniuksen Raija soitti harmonikalla pari kappaletta - harmonikka sopii hyvin näihin tilaisuuksiin. Aamulla tuli Raijalta viesti, että on niin sairas, että ei pääse illan tilaisuuteen. Laitoin takaisin viestin, jossa mm. kirjoitin, että ihmekin voi tapahtua ennen tilaisuuden alkua. Niin oli tapahtunut. Henkilökohtaisia puheenvuoroja käyttivät Lehtomäen Teemu, Ryhäsen Irja ja Parkkosen Henri. Olivat kyllä niin hyviä todistuksia! Puhuin lopuksi. Oli avointa puhua. Lahtelan Samuli ja Satu johtivat meidät rukoukseen kirjoitettujen rukousaiheiden puolesta. Olin sopinut tilaa varatessani, että vuokraa kokouspaikasta maksetaan "tietyn systeemin" mukaan. Hintaan sisältyi vuokraajan tarjoamat joulutorttukahvit. Keräsimme illan aikana myös rahalahjan. Sen summa oli 2.50 euroa enemmän kuin vuokra. Kiitos Herralle! Illassa oli n. 30 henkeä - oman laskuni mukaan. Heitä, joita erityisesti kutsuttiin olisi saanut olla paikalla enemmän. Kun kahvipöydässä sanoin: Oli niin hyvä kokous, että olisi suonut olla enemmän niitä joita kutsuttiin. Vastaus oli, että oli hyvä tilaisuus. Oli se. Henki oli hyvä - vaikka ei "hirveetä säpinää" ollutkaan, josta siitäkin oikein tykkään. Sanoma oli hyvä - se koostui koko tilaisuuden annista. Tietenkin me kaikki odotamme, että Jumalan Pyhän Hengen voima olisi voimakkaammin läsnä - mutta, tämähän taas on yleensä kaikkien tilaisuuksien tarve. Myöskin ns. "karismaattisempien". Kun tavoittelemme kansanjoukkoja, on meidän silloinkin aina muistettava yksi ihminen. Olen kuitenkin iloinen illasta. Teimme parhaamme. Kutsuimmekin ihmisiä runsaasti. Halusimme antaa ihmisille mahdollisuuden tälläkin tavalla kuulla evankeliumia. Nämä eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia. Ihmiset tulevat kun heille tulee tarve. Jatkamme evankeliumin tarjoamista ihmisille - tilaisuuksien kautta, painetun sanan kautta, henkilökohtaisen todistuksen kautta, kutsumalla kokoukseen. Olipa tilaisuuden lopussa - kun kättelimme - erään, enpä sano, veljenkö, vai sisarenko, kanssa - häneltä iloinen lause, jotenkin näin: Varmaankin tulemme tulevina päivinä tekemään yhteistyötä. Luultavasti ymmärsin oikein, mitä lause tarkoittaa. Siihen lauseeseen tiedän kuitenkin sisältyvän hinnan - mutta Jumala on se/Hän, joka johdattaa. Sydämellinen kiitos kaikille vastuissa olleille tämän illan tilaisuudessa! Herralle teemme sen minkä teemme. Olemme Hänen työtovereitaan. Saakoon Hän olla Johtajamme. Ylistys Hänelle!
Haluaisitko olla etsimässä eripuolilta Saarijärveä - johon Pylkönmäkikin kuuluu - paikkoja kokousten pitoa varten. Yleisiä tiloja tai koteja. Hienoa, jos.
Iltapalaa ja teetä tuli otettua kotiin tultuani - 21.20. maissa.
Lainausta:
"TYYTYVÄISYYS
Tämän kirjan alussa totesin, että eräs tavoitteistamme on se, että oppisit olemaan tyytyväinen. Ensimmäisestä Timoteuskirjeestä 6:8 löytyvät nämä haastavat sanat: "Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä." Lue jae huolellisesti. Siinä sanotaan, että jos sinulla on ruoka ja vaatteet, sinun pitäisi olla tyytyväinen. Kulttuurissamme tämä jae on muotoiltu uudestaan, ja se kuuluu jotenkin näin: "Jos sinulla on varaa hienoimpiin ruokiin, viimeisimpään muotiin, uusimpaan automalliin ja kauniiseen kotiin parhaalla asuinalueella, voit olla tyytyväinen." Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.
Tyytyväisyyden oppimiseen liittyy kolme asiaa:
1. Ota selville, mitä Jumala odottaa uskolliselta taloudenhoitajalta.
2. Täytä uskollisesti nämä vaatimukset.
3. Luota siihen, että Jumala tekee oman osansa.
Kun ymmärrämme, mistä asioista Jumala on sitoutunut huolehtimaan ja täytämme uskollisesti tehtävämme Hänen taloudenhoitajinaan, löydämme tyytyväisyyden. Rakastava, taivaallinen Isämme uskoo haltuumme omaisuutta, jonka Hän uskoo olevan meidän parhaaksemme tuona aikana - olipa se paljon tai vähän
Raamattuun pohjautuvaa tyytyväisyyttä ei tule pitää laiskuutena, mukavuudenhaluna, välinpitämättömyytenä tai apatiana. Koska me palvelemme elävää ja dynaamista Jumalaa, kristittyjen pitäisi jatkuvasti kehittyä. Tyytyväisyys ei sulje pois oikeanlaista kunnianhimoa. Olemmejo saaneet selville, että Jumala meidän olevan uutteria. Uskon, että meillä pitäisi olla palava halu hoitaa uskollisesti meille uskottuja talentteja ja omaisuutta.
Raamatullinen tyytyväisyys on sisäistä rauhaa, joka hyväksyy sen, minkä Jumala on valinnut meille tämänhetkiseksi työpaikaksemme, elämäntilanteeksemme ja taloudelliseksi tilanteeksemme. Heprealaiskirjeessä 13:5 korostetaan: "Älkää juosko rahan perässä, vaan tyytykää siihen, mitä teillä on. Jumala on itse sanonut: - Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana, s. 187-188).
Siunausta!
Ps. "Iloitse, tytär Siion, puhkea huutoon, Israel; ihastu ja ratkea riemuun kaikesta sydämestäsi, tytär Jerusalem. Herra on poistanut sinun tuomiosi, kääntänyt pois sinun vihollisesi. Israelin kuningas, Herra, on sinun keskelläsi. Ei tarvitse sinun enää onnettomuutta nähdä. Sinä päivänä sanotaan Jerusalemille: ´Älä pelkää; Siion, älkööt kätesi hervotko. Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee´ " (Sef. 3:14-17).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti