7.12.
Niin se meni Itsenäisyyspäiväkin - Suomemme ikääntyi lisää. Kiitos Jumalalle Mastamme! Hän meitä armahtakoon ja siunatkoon! Siinä on toivomme - kääntymisessä Herran puoleen.
Tänäkin aamuna uusi päivä valkeni minulle ja Reinolle - lapinmiehelle - Isojoella. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Malakian kirjaa - molemmille ääneen. Rukoilimme yhdessä. Pakkailimme kamamme ja siirsimme ne autoon. Sitten ei muuta kuin peräkärry perässä menoksi. Ajohommat lankesivat minulle kuin sille Manulle illallinen - Reinolla kun se kipsi siinä toisessa kädessä. Tie oli pitkälti liukas.
Olimme meillä Saarijärvellä ennen 14. Marja-Leena oli laittanut ruuat - ja vieläpä hyvät sellaiset. Tuikut ja kynttilät paloivat. Söimme ja joimme täytekakkukahvit - kakkuja oli eiliten jäänyt seurakunnan tilaisuudesta, jossa M-L oli vastuissa Mannin Eijan ja Eeron kanssa.
Reinon jatkettua matkaansa laitoin tulen takkaan.
Kävin "kävelynomaisella" 10 km lenkillä urheilukentällä, tähtitaivaan alla, 7.43. - 8.16, min/km-haarukassa. +3.
Iltapalaa ja teetä. M-L teki omia "askartelujaan". Minä selasin postit.
Siunausta!
Ps. "Tämä on se maa, jonka minä valalla vannoen olen luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sanoen: ´Sinun jälkeläisillesi minä annan sen´ " (5. Moos. 34:1-4, Jumalan sanat Moosekselle Pisgan huipulla).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti