20200128

27.1.

Sunnuntain jälkeen tulee maanantai - sitä elämme tänään. 12.3 astetta oli pakkasella nousun aikaan. Aamupalaa ja kahvia. Luin Jesajan kirjaa.Käväisin viemässä Emilian opinahjoonsa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

11 lähdin ajamaan Jyväskylään, josta 12.30 nousin Paavo ja Sari Järvisen kyytiin. Menimme Helsinkiin, TV7:aan. Matkalla nautimme kupposet kahvia Jari-Pekassa, Hartolan kohdalla. Helsingissä se vain sateli vesiä.

Oli minulle ensimmäinen käynti tämä TV7:n "keikka". Tuntuihan se ihmeelliseltä katsella siellä kaikkea - näytti jotenkin "suuremmalta" koko juttu, kun sitä siellä paikan päällä sai omin silmin katsella. Tiloja on kuulemma vielä naapurirakennuksessakin - kerrostaloja.

Ystävällisen ilmapiirin koki heti sisään tultuaan. Pian istuimme pöydässä lohisoppaa syömässä ja kahvia juomassa. Pian alkoi tulla paikalle puhelinvastaajia ja rukousviestien vastaanottajia. Olimme nimittäin matkassa Anokaa uskossa-suoran esirukousohjelman vuoksi. Paavo ja Sari minua pyysivät siihen mukaan rukoilemaan. 

Maskeeraus lähetystä varten kuului ohjelmaan. Taisi olla minulle ensimmäinen sellainen kokemus elämässäni.

Rauhallista valmistautumistas iltaan oli ennen "h-hetkeä". Ohjelman ohjaaja ja Paavo ja Sari minuakin ohjasivat tulevaan ohjelmaan. Ennen lähetyksen alkua kokoonnuimme rinkiin,kaikki, jotka olivat mukana ohjelman teossa, yhteiseen rukoushetkeen. Aika "iso tiimi" meitä oli - 21 henkeä: ohjaaja, maskeeraaja, emäntä, me, jotka johdimme ohjelmassa rukoukseen, rukouspyyntöjen vastaanottajat, joita oli runsaati - ja ketä vielä olikaan.

Meille laitettiin mikrofonit paikoilleen ja sitten vain robottikameroiden eteen. Ohjelma alkoi klo 19 ja päättyi klo 20.30. Vuorotellen rukoilimme tulleiden aiheiden puolesta. Välissä oli mahdollisuus myös sanoa ajatuksia, joita mieleen on noussut. Aika kului nopeasti. Rukouspyyntöjä kun tuli n. 1500 niin ei niistä voinut ohjelmassa lukea paljoakaan. Kuitenkin kaikkien puolesta rukoillaan ja ne on Jumalalle osoitettuja pyyntöjä.

Kokemus illasta ei ollut minulle huono, vaan päinvastoin. Koin Jumalan rauhaa ja apua - olinhan rukoillut - ja olimme rukoilleet - illan puolesta.

Ohjelman jälkeen oli mahdollisuus ottaa suuhunsa iltapalaa, kahvia, hedelmiä, yms. Minullekin annettiin eväät kotimatkaa varten.

Paavo ja Sari heittivät minut Kampin matkakeskukselle. He jäivät vielä Helsinkiin, kun pitävät pääkaupunkiseudulla tilaisuuksia. Olin varannut lipun Onnibussiin, joka olisi lähtenyt klo 23.45. Halpa lippu, 12 euroa. Kun oli kuitenkin lähdössä Pika-Expres klo 21.20 Jyväskylään, niin Paavo ja Sari halusivat ostaa minulle lipun siihen - eläkeläislippu 37 euroa. Minulle kuitenkaan odottelu ei ole mikään kysymys -eikä minun ajatuksissani linja-autojen lähtöajoissa ollut iso ero. Expressi kulki hitaampaa reittiä kuin Onnibussi, ollen Jyväskylässä 01.40. Onnibussi olisi ollut 03.20. Hirvikin meni bussin edestä tien yli matkan aikana. Helsingissä kun satoi vettä, niin mitä lähemmäs Jyväskylää tulimme, satoi lunta. Tie oli liukas - bussiakin hieman "lierutteli". 

Autoni odotteli P-paikalla JKL:ssä. Ikkunat olivat niin kovassa jäässä, ettei raappa meinannut pystyä mitenkään. Hienoisessa lumisateessa köröttelin kotiin, jossa olin ennen 03. 

Pientä "aamuyönpalaa" otin ja kömmin pehkuihin. Kiitos Jumalalle johdatuksesta ja varjeluksesta!

"Apostolien ajoista nykypäiviin saakka miljoonat uskonisämme ovat kokeneet elämää nykyhetken Jumalan kanssa siihen asti kunnes heidät on kutsuttu taivaaseen. Meidän Isämme on elävä Jumala, joka on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti" (Yonggi Cho, Rukouskoulussa Jeesuksen kanssa, Kuva ja sana 1992, s. 24).

Siunausta!

"Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa" (1. Piet. 2:9).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti