20200202

2.2.

SAARIJÄRVEN EV. LUT. SEURAKUNTA ON "NOUSSUT VÄÄRÄÄN JUNAAN."


- Muista seurakuntaa rukouksin!
- tätä juttua ja blogia muutenkin saa jakaa minne haluaa

Seurakunta on hengellisesti väärässä junassa, menossa väärään suuntaan

Olen kuullut sanonnan: Jos nousee väärään junaan, on sen jälkeen ihan turha juosta junassa taaksepäin. On löydettävä muunlainen ratkaisu asiaan - jäätävä mahdollisesti pois seuraavalla asemalla ja palattava takaisin lähtöpaikkaan, voidakseen nousta oikeaan junaan. 

Sydämelläni on jo muutaman päivän ajan ollut ajatus, kirjoittaa tämä kirjoitus. Jumala minua siinä auttakoon! Sanon painokkaasti: TARKOITUKSENANI EI OLE OSOITELLA IHMISIÄ - KOSKA SE EI OLE JUMALANKAAN TARKOITUS (vaikka ihmiset ovatkin mukana tässä kaikessa), Jumalalla on kuitenkin aina selvä osoite, kun Hän puhuu ihmisille. VIELÄ VÄHEMMÄN HALUAN TUOMITA KETÄÄN (sillä minulle ei ole sellaista valtaa annettu). EN OLE OMALLA ASIALLANI, VAAN JUMALAN ASIALLA, SILLÄ HÄN ON TÄMÄN "TOIMEKSIANNON" MINULLE ANTANUT.

Jumala rakastaa jokaista ihmistä - siihen minäkin elämässäni pyrin. Jumala ei kuitenkaan hyväksy synnissä elämistä kohdallamme. Tämän todistaa se, että Hän oli valmis antamaan oman rakkaan Poikansa kuolemaan syntiemme tähden. On erittäin vakava asia olla istumassa - kaikessa rauhassa - "väärässä junassa", jota kiskot vievät väärään suuntaan.

Mistä on kysymys ja kuinka Jumala on allekirjoittanutta johdattanut tässä asiassa

Ennenkuin jatkan, pyydän sinua lukemaan tästä blogista (Kiehisen Vuolijan blogi, Kiehisenvuolija.blogspot.com), seuraavan kirjoituksen:

ENTÄ JOS MEIDÄNKIN PAIKKAKUNNALLAME OLISI NÄIN? (löytyy 27.11.2019. kohdalta).

Haluan muistuttaa, että en puhu minkään paikallisseurakunnan edustajana, vaan "henkilökohtaisena itsenäni" - Jumalan seurakunnan jäsenenä ja edustajana kylläkin.

28.11.2019. kirjoitin oman seurakuntani johtoelimelle seuraavanlaisen sähköpostin:

"Millainen suhtautuminen meidän seurakunnalla on seurakuntien väliseen yhteistyöhön (hengellinen työ, Jumalan valtakunnan työ, eri muodoissaan), jos joku paikkakuntamme seurakunta hyväksyy työyhteyteensä (päätoiminen, tai vapaaehtoistyöntekijä) homosuhteessa elävän työntekijän? Entä henkilökohtaisella tasolla tapahtuva yhteistyö tuollaisen henkilön kanssa? 

Siunaavin terveisin
Jokke"

Tein tuon edellä olevan kyselyn siitä syystä, että Joulukuussa oli tilaisuus, josta seuraavassa kerron:

18.12.2019. klo 10 oli Saarijärven luterilaisen seurakunnan seurakuntatalo/kirkkoherranvirasto-rakennuksen tiloissa tilaisuus, johon oli kutsuttu työntekijöitä Helluntai-, Vapaa- ja One Way-seurakunnasta. Kutsun oli lähettänyt seurakuntapastori Mervi Sahinaho. Tarkoituksena oli juoda yhdessä joulukahvit ja keskustella seurakuntien yhteisistä - yhdessä pitämistä - tilaisuuksista.


Minäkin olin saanut kutsun mainittuun tilaisuuteen Merviltä - vaikka en ole kuin eläkkeellä oleva työntekijä. En ollut siellä seurakunnan edustajana, johon kuulun. Kuitenkin näen selvän Jumalan johdatuksen, siinä, että minutkin oli kutsuttu mukaan.

Yhteisistä tilaisuuksista ei sitten kuitenkaan paljoa voitu keskustella, sillä helluntaiseurakunnan pastori, Hannu-Heikki Hyppönen, toi esille seurakuntansa kantaa seurakuntien väliseen yhteistyö-asiaan; elikkä, että sellaiselle, ei ole mahdollisuutta helluntaiseurakunnan mukaan. Syynä on se, että lut. seurakunnan seurakuntapastoriksi on valittu ja nimitetty henkilö, joka elää lesbo-suhteessa, eli samaa sukupuolta olevan kanssa.

Saavuttuani kotiin em. kokoontumisesta, istahdin tietokoneen ääreen (18.12.2019. klo 11.23) ja kirjoitin sähköpostin kirkkoherra Jarmo Autoselle:

"Äskeiseen palaveriin liittyen

Hei!

Minulle jäi soimaan mieleen palaverissa sanomasi lause/kysymys, Hannu-Heikin puheenvuoroon liittyen: Kuka elää synnissä? Oman raamattunäkemykseni mukaan ihminen elää synnissä mm. silloin, jos hän elää homosuhteessa. Se asia oli esillä palaverissa, mutta sitä "kierrettiin kuin kissa kuumaa puurokuppia". Se on surullinen asia, ajattelipa sitä mihin asiaan tahansa suhteutettuna; myöskin seurakuntien väliseen yhteistoimintaan. Jossakin rajan täytyy olla. En tiedä, missä kulkee raja sisnun raamattunäkemyksessäsi: hyväksytkö homosuhteessa elävän työntekijän palvelemaan seurakuntaa, jota johdat? Itselläni - niinkuin vapailla suunnilla kotikaupungissamme näkyy myös olevan - raja kulkee siinä, että en voi olla yhteistyössä seurakunnan kanssa, joka hyväksyy työntekijäkseen homosuhteessa elävän työntekijän. Näen tässä asiassa sielunvihollisen "vahvan lyönnin" seurakuntiemme väliseen yhteistyöhön. Se on surullinen asia. Päätös kutsua/ottaa vastaan po. työntekijä lut. seurakuntaan oli ilmeisen yksimielinen. Luulen sinun ymmärtävän halumme pitää kiinni Jumalan Sanasta.

Tämä ei ole "lyövää puhetta", vaan halua noudattaa totuutta rakkaudessa. Kiihtyminen tällaisissa kysymyksissä ei auta mitään.

Siunausta!

Veljellisin terveisin
Jouko

Ps. Palaverissa esille tuotu kanta ei ole puuttumista seurakunnan sisäisiin asioihin. Olihan kyseessä palaveri, jossa puhuttiin seurakuntien välisestä yhteistyöstä. Oli hyvä tuoda heti alussa esille mahdollinen este yhteistyölle."

18.12.2019. klo 11.55 kirkkoherra Jarmo Autonen vastasi s-postiini:

"Hei Jouko
Kiitos viestistäsi.

1. Yleisellä tasolla totean, että minulla ja yhdelläkään toisellakaan seurakuntamme työntekijällä ei ole oikeutta lähteä ruotimaan ja tekemään selvityksiä yhdenkään seurakuntamme työntekijän perhesuhteista ja kenen kanssa asuu. Nämä on lain mukaan yksityisyyteen kuuluvia asioita Suomen laissa ja meidän kirkossamme.
2. Yleisellä tasolla totean myös, että Suomen lain sekä kaikkien ev.lut. kirkon kaikkien ohjeiden, määräysten ja piispallisen kaitsinnan mukaisesti rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä samaa sukupuolta olevilla ihmisillä on oikeus olla täysivaltaisia kirkkomme jäseniä ja samoin heillä on oikeus toimia kirkossa työntekijöinä sekä pappeina, jos he ovat muutoin sitoutuneet kirkon tunnustukseen ja järjestykseen.
3. Yleisellä tasolla totean, että pappien kelpoisuuden seurakunnan virkaan määrittelee piispa ja tuomiokapituli. Samoin tuomiokapituli myös antaa papille virkamääräyksen seurakuntaan.
4. Toivon, että kunnioitamme Suomen lakia sekä kirkon ohjeita ja määräyksiä. Samoin kunnioitamme toisiamme ihmisinä ja kristittyinä, vaikka kirkkojen ja seurakuntien välillä on eroja mm. kirkkojärjestyksessä ja määräyksiin seurakunnan työntekijöiden kelpoisuuksista.

Hyvää ja rauhaisaa siunattua joulun aikaa!

Yst. terv.

Jarmo Autonen

kirkkoherra

Saarijärven seurakunta

puh. 040-5949766"

18.12.2019. klo 13.45. vastasin kirkkoherra Jarmo Autosen s-postiin:

"Hei!

Ymmärrän hyvin, että tuollaisen linjan ajatella asioista voi valita. Kuitenkin ymmärrän Sanasta, että on vielä korkeampi taho, jonka mielipidettä meidän tulee kunnioittaa. Hän on Jumala. Tähän, uskon, vanha Martti Lutherkin varmaan sanoisi aamenen. Jos on Sanan mukaan osoitettavissa, että maan, tai kirkon, tai mikä muu tahansa laki, säädös, tai asetus, on Sanan vastainen, niin Jumalaa tulee totella enemmän: "Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä" (Apt. 5:29). "Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille ja sanoivat: "Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuulla teitä enemmän kuin Jumalaa" (Apt. 4:19).

Jumalan Sanan periaate ei ole tässä asiassa aikojen saatossa muuttunut.

Sen, mikä on Jumalan silmissä kauhistus, tulee olla sitä myös meidänkin mielestämme.

Vaikka esim. kirkolla - tai valtiolla - on omat lakinsa, ei niiden kunnioittaminen tarkoita sitä, että haluaisimme noudattaa sitä, jos ne ohjaavat meitä väärään suuntaan; elämään ja toimimaan Jumalan Sanan vastaisesti.

Meillä on myös henkilökohtainen vastuumme totella Jumalaa. Loppujen lopuksi on kysymys Jumalan siunauksesta omaa elämäämme ja sen hengellisen yhteisön elämää ajatellen, johon Jumala on meidät asettanut tärkeään johtavaan tehtävään.

Mieluummin otamme päällemme seuraukset siitä kun toimimme Sanan mukaan, kuin että koettaisimme olla hyväksyttyjä ja toimisimme vastoin Jumalan tahtoa. On sanottava mielipiteensä ja seisottava Sanan perustalla, maksoi se sitten vaikka virkamme, tai jotain muuta.

Oman elämäsi, seurakuntasi ja Jumalan valtakunnan työn tähden paikkakunnallamme sanon - samalla tämä on kehotus ja myöskin varoitus että et tässä asiassa olisi piittaamaton Jumalan Sanalle - rakkaudella, en tuomiten, enkä uhkaillen, astu esiin Jumalan palvelijana, joka tottelee mieluummin Jumalaa kuin ihmisten mielipiteitä, tulkoot ne kuinka korkealta taholta tahansa. Jumala siunaa vain Sanansa. Raamattu määrittelee seurakuntien työntekijöiden kelpoisuuden.

Ilman muuta meidän on kunnioitettava toisiamme ihmisinä, mutta se ei merkitse, että ummistamme silmämme Jumalan Sanan vastaisilta asioilta.

Siunauksin ja rukouksin!
Jouko"

18.12.2019. klo 20.52 kirkkoherra Jarmo Autonen vastasi s-postiini:

"Hyvä Jouko

Kiitos viestistäsi.

Kilvoittelen vajavaisuudessani evankeliumin julistamisessa. Jeesuksen Kristuksen syntymän, ristinsovituksen ja ylösnousemuksen julistamisessa sanoin ja teoin kaikkia lähimmäisiäni rakastaen.

Rauhan, sovun ja siunauksin.

Hyvää Vapahtajan syntymäjuhlaa sinulle ja läheisillesi!

Yst. terv. Jarmo Autonen
Kirkkoherra

Saarijärven seurakunta
p. 040-5949766"

18.12.2019. klo 22.27. vastasin kirkkoherra Jarmo Autosen s-postiin:

"Hei!

Kiitos, Jarmo!

Siihen meitä Sana opettaa: rakastamaan kaikkia ihmisiä. Opetuslapsia olemme loppuun asti: opettelemme tuntemaan Jeesusta, taivaallista Isää ja Pyhää Henkeä, ynnä Jumalan tahtoa. Vajavaisuuskin seuraa meitä loppuun asti. Kilvoittelu on osamme. Mitä enemmän opimme tuntemaan Herraamme, sitä enemmän haluamme Häntä rakastaa ja totella. Se myös johtaa meidät olemaan aralla tunnolla Jumalan Pyhän Sanan edessä. On suurenmoinen asia tietää, että Jeesus ei koskaan heitä meitä pois luotaan silloinkaan kun olemme langenneet syntiin. Synnistä on kuitenkin aina tehtävä parannus ja se on hyljättävä.

Minun tarkoitukseni ei ole ollut osoitella, eikä syytellä. Jumalan armo on todellinen Jumalan armo, mutta: "Mitä me siis sanomme? Onko meidän vielä pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?" (Room. 6:1-2). Kun nyt olemme puhumassa homosuhteessa elämisen synnistä, niin tiedämme, että senkin voi saada anteeksi tekemässä parannuksen, mutta on yhteensovittamaton yhtälö, jos joku esim. päätoiminen työntekijä elää kyseisessä synnissä ja tekee Jumalan valtakunnan työtä.

En ole pyhimys, enkä sellaisena pyri esiintymään - eikä meistä kukaan ole. Kuitenkaan en - emme - voi löytää mitään verukkeita muuttaa Jumalan Sanaa. Minulla on hätä ja huoli siitä, että Sanaa ei oteta tässä kyseisessä asiassa niinkuin Jumala on sen tarkoittanut. Emme voi olla hyväksymässä sitä minkä Jumala sanoo vääräksi. Menetämme siunauksen koettaessamme julistaa ristinsanomaa ja samalla "kaivamme maata jalkojemme alta" hyväksyessämme synnin. Jumala on myös tuomari, samalla kun Hän on rakkaus. Myös asianomaisen - homosuhteessa elävän - kannalta asia on vakava.

Vaikka puhun asiasta rohkeasti, puhun kuitenkin pieneltä paikalta - en yläpuolelle asettuen. Näemme kuitenkin miten iso asia puheena oleva asia on pelkästään kirkon sisällä. Sielläkin se on saanut "isojaon" - ja jatkossa vain kasvavan sellaisen - aikaan. Toiset haluavat yksinkertaisesti pitää Sanasta kiinni ja toiset tulkitsevat ihmisymmärryksen mukaan, jolloin Sanaa ei pidetä muuttumattomana totuutena tuollaisissa asioissa.

Uskon, että kuitenkin ymmärrät minua, miltä pohjalta ja miksi olen rohjennut "laittaa itseni likoon" tässä surullisessa asiassa.

Uskon myös, että vaikka et nyt, niin joskus, ymmärrät näkökantani asiaan. Omalta puoleltani en enää jatka kirjoittelua kyseisestä asiasta.

Jään rukoilemaan - ja teen sen siltä pohjalta, mistä olen asiaa tuonut esille.

Hyvää Joulua ja Jumalan Siunausta tulevaan vuoteen! Tulkoon siitä vuosi, jolloin tulee paljon ihmisiä uskoon myöskin kotikaupungissamme ja uskovat täyttyvät Pyhällä Hengellä ja uudistuvat uskossaan. Kiitettäköön Herraa monissa kodeissa.

Jouko - myöskin vajavainen vaeltaja, mutta kuitenkin Jumalan lapsi."

20.12.2019. kirjoitin blogiini: Kiehisen Vuolijan blogi (Kiehisenvuolija.blogspot.com), kirjoituksen otsikolla:
SEURAKUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ VOI RIKKOUTUA SYNNIN SUOSIMISEN TÄHDEN.

7.1.2020. klo 12.43. Seurakuntapastori Suvi Löytynoja oli lähettänyt seuraavanlaisen s-postin kirkkoherra Jarmo Autoselle:

"Hei,

Sain Sunnuntaina Jouko Kuusjärveltä alla olevan sähköpostin, jonka hän on julkaissut julkisessa "Kiehisen vuolija"-blogissaan 20.12.2019. 
Ajattelin, että sinun on hyvä saada tämä tiedoksi.
-Suvi

Suvi Löytynoja, seurakuntapastori Saarijärven seurakunta
suvi.löytynoja@evl.fi, p. 040-5828061"

Suvin lähettämässä s-postissa on yksi virhe: Minä en ole lähettänyt hänelle s-postia, vaikka hän niin s-postissaan kirkkoherralle niin sanookin. Blogitekstini hänelle on lähettänyt joku toinen. Lähettäjän s-postiosoitekin on näkyvissä. Jälkeenpäin olen saanut tietää kuka lähettäjä on. Se on ihan hyvä ja ok asia, että on lähetetty.

7.1.2020. klo 14.02. sain kirkkoherra Jarmo Autoselta s-postia:

(Huomannet, että puhuttelutyyli on jotenkin toisenlainen kuin aikaisemmin. Syyksi uskon sen, että tämä s-posti on mennyt myös tuomiokapituliin: Lapuan piispalle, Simo Peuralle ja lainoppineelle asessorille, Tuomas Hemmingille, sekä seurakuntapastori Suvi Löytynojalle)

"Jouko Kuusjärven blogi kirjoitus

Hyvä Jouko Kuusjärvi

Olet 19.12.2019. (20.12.) julkaissut alla olevan julkisen blogi kirjoituksen http://kiehisenvuolija.blogspot.com/searc?updated-max=2019-12-25T00:35:00%2B02:00&max-results=31 ja olet lähettänyt sen edelleen (kuten jo aiemmin sanoin, minä en ole sitä lähettänyt, vaan joku toinen. Joukon kommentti) alla olevalla sähköpostilla (joka ei ole minun s-postini, Jouko) 7. tammikuuta 2020 Saarijärven seurakuntapastori Suvi Löytynojalle.

Pyydän sinua ystävällisesti lopettamaan yksittäisen ihmisen ja seurakuntamme papin perhesuhteisiin ja parisuhteeseen liittyvän julkisen kirjoittelun.
Se ei ole hyvien tapojen mukaista, on kohtuutonta ja asiatonta. Blogi kirjoituksessasi on aineksia Suomen lain vastaiseen toimintaan.

Sinä olet jo esittänyt näkemyksesi henkilökohtaisesti minulle, se riittää. Sinulla on oikeus henkilökohtaiseen mielipiteeseen, mutta Sinulla ei ole oikeutta julkisesti kirjoitella ja toimia seurakuntamme virassa olevaa pappia vastaan. Pyydän, että annat nyt Suvi Löytynojalle työrauhan ja jätät hänet rauhaan.

Lisäksi pyydän, että otat huomioon jo aiemmin sinulle toimittamani alla olevat toteamukset:

1. Yleisellä tasolla totean, että ei ole oikeutta lähteä ruotimaan ja tekemään julkisia selvityksiä yhdenkään seurakuntamme työntekijän parisuhteista. Nämä on lain mukaan yksityisyyteen kuuluvia asioita Suomen laissa ja meidän kirkossamme.
2. Yleisellä tasolla totean, että Suomen lain sekä kaikkien ev.lut kirkon ohjeiden, määräysten ja piispallisen kaitsennan mukaisesti rekisteröidyssä parisuhteessa elävät samaa sukupuolta olevat ihmiset ovat täysivaltaisia kirkkomme jäseniä ja heillä on oikeus toimia kirkossa työntekijöinä sekä pappeina kuten kaikilla muillakin, kun ovat sitoutuneet kirkon tunnustukseen ja järjestykseen.
3. Yleisellä tasolla totean, että pappien kelpoisuuden seurakunnan virkaan määrittelee piispa ja tuomiokapituli. Samoin tuomiokapituli myös antaa papille virkamääräyksen seurakuntaan.
4. Toivon, että kunnioitamme Suomen lakia sekä kirkon ohjeita ja määräyksiä. Samoin kunnioitamme toisiamme ihmisinä ja kristittyinä, vaikka kirkkojen ja seurakuntien välillä on eroja mm. kirkkojärjestyksessä ja määräyksiin seurakunnan työntekijöiden kelpoisuudesta.

Hyvää alkanutt vuotta

Yst.terv,

Jarmo Autonen 

kirkkoherra


Saarijärven seurakunta

puh. 040-5949766 

7.1.2020. klo 14.56 laistoin kirkkoherra Jarmo Autoselle s-postia:

(tämäkin s-posti meni piispa Simo peuralle ja lainoppineelle asessorille, Tuomas hemmingille, sekä Suvi Löytynojalle).

"Hei!

Kiitos,Jarmo postistasi!

Kaiken takana seison, mitä blogiin olen kirjoittanut.

Selvennykseksi haluan sanoa sen, että minun ajattelussani henkilö/henkilöt ja asia ei ole sama asia.

Kohdistan ajatukseni kirjoituksessa - ja myös keskustelussani s-postitse aikaisemmin kanssasi, Jarmo - syntiin, jota seurakunnassasi ollaan suosimassa. Itse en ole homosuhdetta synniksi keksinyt, vaan olen lukenut sen Jumalan Sanasta sellaiseksi.

Ihmisinä olemme kaikki "samalla viivalla" ja Jumala rakastaa meistä kaikkia - mutta se mitä Sana muutenkin sanoo, koskee meitä kaikkia.

Tämänkertaiseksi lopuksi:

Minä en ole laittanut kyseistä blogijuttuani Suville. Sen on joku muu tehnyt.

Siunausta!
Jouko"

7.1.2020. klo 15.01. laitoin kirkkoherra jarmo Autoselle s-postia:

(tämäkin s-posti meni myös piispa Simo Peuralle, lainoppineelle asessorille, Tuomas Hemmingille, sekä Suvi Löytynojalle)

"...vielä jatkeeksi:

Olenko muuten maininnut Suvi Löytynojaa jossakin kirjoituksessani?

Jouko"

7.1.2020. klo 15.40. sain kirkkoherra Jarmo Autoselta s-postia:

(tämäkin s-posti meni myös piispa Simo Peuralle ja lainoppineelle asessorille, Tuomas Hemmingille, tuomiokapituliin, sekä Suvi Löytynojalle)

"Saarijärven pienessä ja vähäpappisessa seurakunnassa on valittu tasan yksi pappi syksyn aikana virkaan Suvi Löytynoja!

Tämän jälkeen olet ollut yhteydessä niin Suviin kuin minuun. Olet tuonut näkemyksiäsi esiin liittyen papin parisuhteeseen.

Ja nyt pyydän sinua lopettamaan blogin kaltaisen julkisen kirjoittelun, jolla viittaat seurakuntamme virkaan valittuun pappiin.

Blogissasi on aivan riittävästi tietoa, että tekstisi ja viimeisin virka valinta voidaan yhdistää., koska ketään muuta ei ole valittu virkaan kuin Suvi. On siis saivartelua todeta että, et ole maininnut Suvia nimeltä, koska samanaikaisesti annat riittävästi tietoa siihen, että tekstisi voidaan yhdistää Suviin.

Toteat itse aivan selvästi kirjoituksessasi:

"Paikkakuntamme luterilainen seurakunta on hallintoelimessään - jo vähän aiemmin - tehnyt yksimielisen päätöksen esittää papin tehtävään tänne henkilön, joka elää homosuhteessa - eli parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Ihmetyttää, että niin iso joukko seurakunnan luottamushenkilöitä voi tehdä yksimielisen päätöksen tällaisessa asiassa, eikä kukaan heistä esitä eriävää mielipidettä asiaan - ei edes puheenjohtajana toimiva kirkkoherra. Valittavana olisi ollut useita henkilöitä. Valinnanvaraa olisi ollut. Piispa sitten nimitti esitetyn henkilön tänne. Minun on vaikea käsittää tällaista toimintaa Raamatun pohjalta ajateltuna - että valitaan hengelliseen työhön, papin virkaan, jatkuvasti synnissä elävä henkilö. Näin Jumalan Sanan mukaan nähtynä. Miksi ei kukaan halunnut olla estämässä tällaista asiaa - edes pyrkiä estämään. Kyllä meidän on oltava samaa mieltä Jumalan kanssa. Meidän on pidettävä kauhistuksena sitä, mitä Jumalakin pitää kauhistuksena."

Lopetan tämän viestittelyn! Pyydän sinua vain kunnioittamaan niin minua kuin kaikkia seurakuntamme pappeja ja lopettamaan tämän kaltaiset kirjoittelut seurakuntamme papeista.

Yst.terv.

Jarmo Autonen

kirkkoherra

Saarijärven seurakunta

puh. 040-5949766"



7.1.2020. klo 21.15. lähetin seuraavanlaisen s-postin kirkkoherra Jarmo Autoselle:

"Kirkkoneuvoston jäsenille

Toivon, että kirkkoneuvostoon kuuluvat henkilöt saavat tämän postin (ellei, niin minun on henkilökohtaisesti toimitettava tämä heille).

Saarijärven seurakunnan Kirkkoneuvosto:

Jarmo Autonen, khra, puheenjoht.
Pirjo leppämäki, varapuheenjoht.
Vesa-Matti Laaksonen
Eija pohjonen
Inkeri Puhakka
Sari Honkonen
Pekka Viljakainen
Reijo Kantonen
Jukka Ruusuvirta

Varajäsenet:

Outi Hertteli
Ida Moisio
Tuula Karhila
Tarja Saatamoinen
Juha Savonen
Jyrki Rahkonen
Kari Hiekkavirta
Jari Nuppola

Hei!

Koen sydämessäni tarvetta - ja uskon sen olevan Jumalan vaikuttamaa - lähestyä teitä tällä postilla. En ollakseni tuomari tai tuomitsija - se "rooli" kuuluu Jumalalle. Surullisena ja ilman saivartelua" - mutta suoraan haluan kirjoittaa.

Aluksi kysyisin: oletteko lukeneet Raamattua? Jos, niin silloin suuresti ihmettelen tekemäännepääötöstä viimeisessä seurakuntapastorin valinnassa! Kyselen myös: oletteko tutustuneet Tunnustuskirjoihin? Yksimielisyyden ohje: Pyhä Raamattu on se,mikä säilyy ainoana tuomarina, sääntönä ja ohjeena. Se on ainoa koetinkivi, jonka avulla kaikki opit ja opettajat on tutkittava ja arvioitava, se ratkaisee ovatko ne hyviä vai pahoja, oikeita vai vääriä."

Kirkkojärjestys 1. pykälä: "...kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan Pyhään sanaan, Vanhan ja Uuden testamentin...kirjoihin. ... Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan Pyhän Sanan mukaan."

Tuntuu ihmeelliseltä, että olette työntäneet sivuun Jumalan Sanan ja esim. edellä lainatut ohjeet, kun yksimielisesti - ilman yhtään eriävää mielipidettä - halusitte seurakuntaan pastorin, joka elää suhteessa - avo-, tai avio- - samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Ts. sellaisessa synnissä elävän, jota Jumala ei voi (kenelläkään) hyväksyä. Pyydän lukemaan 1. Kor. 6:9-11, Juuda 1:7, Room. 1:26-27, 3. Moos. 20:13, Ef. 5:5, Ef. 5:11.
Valinnasta ei ole siunausta seurakunnallenne, eikä paikkakunnallemme.

Elän Saarijärvellä ja teen täällä Jumalan valtakunnan työtä. Siksi minulle ei ole yhdentekevää tällainen asia. Se myös rikkoo seurakuntien välisen yhteistyön. Pyydän lukemaan blogikirjoituksestani kohdan: Seurakuntien välinen yhteistyö voi rikkoutua synnin suosimisen tähden. Se taisi olla 20.12.2019 päivän paikkeilla (kiehisenvuolija.blogspot.com)

Varmaan teillä olisi mahdollisuus tehdä asialle jotakin? Mielenmuutos on yhtä kuinparannuksen tekeminen. Sitä suosittelen! Se tarkoittaa synnin tunnustamista ja sen hylkäämistä.

On hyvä muistaa Jumalan Sanan ohje: "Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä" (Apt. 5:29).

Jaak. 5:19-20.

Jumalan siunausta!

Vakavin, mutta kuitenkin parasta tarkoittavin terveisin.

Jouko Kuusjärvi
jouko.kuusjarvi@gmail.com

Ps. Allekirjoittaneen ja khra Jarmo Autosen välinen s-postikeskustelu -ketsju on myös saatavissa minulta, kenties myös Jarmolta."

8.1.2020. klo 8.26 sain kirkkoherra Jarmo Autoselta s-postia:

(tämäkin posti meni myös piispa Simo Peuralle, sekä lainoppineelle asessorille, Tuomas Hemmingille, sekä seurakuntapastori Suvi Löytynojalle)

"Jouko Kuusjärvi

Vaadin sinua lopettamaan seurakuntapastorimme yksityisyyteen, kunniaan ja viranhoitoon kohdistuvan häirinnän, ajojahdin, kiihottamisen, maalittamisen ja hengellisen sekä henkisen väkivallan. Mittasuhteet ovat nyt sitä luokkaa, että vaarannat ja häiritset toimillasi työntekijämme viranhoitoa, yksityisyyttä, kunniaa ja terveyttä. Tämmöiseen toimintaan ei ole kenelläkään oikeutta vaan se on Suomen lakien vastaista.

Toimintasi vakavuudesta johtuen velvollisuuteni on lähimpänä esimiehenä vaatia sinua lopettamaan työntekijäämme kohdistuva häirintä ja vaino, jonka olemassa olon olet itse toteen näyttänyt blogikirjoituksillasi ja viesteilläsi.

Pyydän myös, että lopetat sähköposti viestittelyn minulle.

Yst.terv.
Jarmo Autonen
kirkkoherra

Saarijärven seurakunta
puh. 040-5949766"

Varmaan olette huomanneet, että olen keskittynyt viesteissäni ja kirjoituksissani niihin, jotka ovat seurakunnassa tehneet pastorin valinnan - kirkkoherra Autonen ja Kirkkoneuvosto - ja suositelleet häntä piispalle ja tuomiokapitulille.

8.1.2020. klo 12.14. lähetin kirkkoherra Jarmo Autoselle s-postin:

(tämäkin s-posti meni tuomiokapituliin piispa Simo Peuralle ja lainoppineelle asessorille Tuomas  Hemmingille, sekä Suvi Löytynojalle, jolle khra on nämä viestit myös ohjannut)

"Hei!

Ilman muuta kunnioitan sinua ihmisena - niinkuin kaikkia muitakin. Erotan kuitenkin asiaan puuttumisen siitä, joka tässä tapauksessa on sinun - rekrytointiryhmän puheenjohtajana, kirkkoneuvoston jäsenenä ja kirkkoherrana - ja kirkkoneuvoston tekemä Jumalan Sanan vastainen toiminta pastorinvalinta-asiassa. Kirjoitteluni pohjana tässä keskustelussa on jokaisen uskovan velvollisuus - ja etuoikeus - puuttua Sanan vastaisiin asioihin. Ei missään sanota sitä, ettei näin saisi tehdä. En halua kiihottaa ketään enkä ketään vastaan, vaan tuoda esille, että se, mitä olette tehneet on väärin ja vastoin Jumalan sanaa - se on synnin suosimista, joka vaikuttaa huonoja asioita paikkakunnallamme. Jumalan Sana on kokonansa totuus. Kuinka rohkenet olla sen kanssa noin paljon eri linjoilla? Minulla on hyvä omatunto tämän kirjoittelun suhteen ja rauha sydämessä - eikä se ole väärä rauha. Minulla ei ole myöskään mitään "kavaluuksia" tai henkilöihin kohdistuvaa ajojahtia asian tiimoilta. Mutta parannuksen tekoon kehoitan tällaisessa asiassa! Surullinen olen siitä, että Saarijärvelläkin jouduimme tällaisen asian kohtaamaan. Rukoillen olen pyrkinyt asiani - joka ei ole kuitenkaan omani - tuomaan esille. Olen rukoillut myös ev. lut. srk:n työntekijöiden, luottamuselimissä olevien ja -työn puolesta vuosien ajan - ja niin teen jatkossakin. Ymmärrän hyvin, että minut väärin ymmärretään. Silti seison sanojeni takana.

Siunausta!

Totuutta noudattaen rakkaudessa
Jouko"

8.1.2020. klo 12.29. lähetin kirkkoherra jarmo Autoselle s-postia:

"Hei!

Kiitos, Jarmo!

Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä - myös minun. Siksi olen rohjennut puuttua tähän asiaan. Jumala on vaikuttanut tahtomisen ja tekemisen. Jään Hänen käsiinsä.

En ole vainonnut, suorittanut ajojahtia, enkä viranhoitoon kohdistuvaa häirintää, en kajonnut kenenkään kunniaan, en kiihottanut, enkä maalittanut, en myöskään tehnyt henkistä, enkä hengellistä väkivaltaa ketään kohtaan, enkä halunnut uhata kenenkään terveyttä.

Kaikki on kohdistunut Sanan vastaiseen menettelyyn seurakuntapastorin valinnassa. Valintaan olen kiinnittänyt katseeni. Siinä ei ole noudatettu korkeinta ohjetta: Jumalan Sanaa.

Mielestäni asia ei ole salassa pidettävä, vaan julkinen, niinkuin seurakuntatoiminta kokonaisuudessaan - paitsi sielunhoito.

Jos Sanan tuntemus on jäänyt huonoksi, niin kehotan tutkimaan Sanaa. Jos taas on kyse siitä, että ei haluta noudattaa Sanaa, niin kehotan noudattamaan. Noudattamatta jättämisellä on meidän jokaisen elämään huonot seuraukset - vaikka Jumala onkin meitä kohtaan armollinen, kun käännymme Hänen puoleensa ja temme parannuksen vääristä asioista.

Jumalan kasvojen edessä olen tuonut esille sen, jonka koen minun pitäneen tuoda.

Herra meitä kaikkia siunatkoon ja johdattakoon!

Tapahtukoon Hänen tahtonsa!

Jättäydyn tässäkin Hänen - Kaikkivaltiaan - käsiin. Jääkää tekin!

Siunauksin
Jouko"

Tähän surulliseen asiaan voit tutustua lisää tämän blogin: Kiehisen Vuolijan blogi (Kiehisenvuolija.blogspot.com) seuraavissa kirjoituksissa:

13.1.2020:
SAARIJÄRVELLÄ TARVITAAN "NÄKÖNSÄ SAAMISTA".

19.1.2020: 
SAARIJÄRVEN SEURAKUNNAN KIRKKONEUVOSTOLLE

(7.1.2020. lähetin tämän s-postilla kirkkoherra Jarmo Autoselle (niinkuin aiemmin on jo käynyt ilmi), mutta koska "olen luulemassa", ettei se kenties sitä kautta saavuta "kirkkoneuvostolaisia", niin laitoin sen blogiin, kun en muutakaan "kanavaa keksinyt" Pidän kuitenkin tärkeänä, että he saavat tämän viestin - koska uskon sen olevan Jumalan mielen mukainen).

22.1.2020:
SAARIJÄRVEN SEURAKUNTA "LEIKKII TULELLA".

Tähän on tultu!

Oletko lukenut Raamattua? Jos olet, niin varmasti rukoilet Saarijärven seurakunnan tilanteen puolesta. Pyydän sitä. Myös toiset seurakunnat pauikkakunnallamme - niinkuin kaikkialla - tarvitsevat esirukouksiamme. Kaikissa niissä tarvitaan parannuksen tekoa
ja "uutta tulta" Herralta.

Niin, ihan tuolla alussa oli otsikko: SAARIJÄRVEN EV. LUT. SEURAKUNTA ON "NOUSSUT VÄÄRÄÄN JUNAAN".

Onko se, mitä otsikossa lukee, mielestäsi totta, kun olet tutustunut tähän asiaan edellä olevan "prosessin" kautta?

Perimmäinen, tärkein, vaikutin, sille, miksi olen ottanut vastaan Jumalan minulle antaman tehtävän, on sanoa ja vaikuttaa: herätkää, nyt kun se on vielä mahdollista! Olette menossa väärään suuntaan ja viette ihmsiä väärään suuntaan!

Ajattele sitä pahinta vaihtoehtoa: Entä, jos ne ihmiset, jotka nousivat väärään junaan, jatkavat vain matkaansa tuon junan kyydissä, joka on menossa väärään osoitteeseen? Mitä heille tapahtuu, jos heidän matkansa jatkuu tällä tavalla loppuun asti? He joutuvat tuhoon.
Lopullinen tuho väärässä junassa istumisesta on iankaikkinen tuho; iankaikkinen kadotus, iankaikkinen ero Jumalasta: "Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät..." Lue tuo jakso kokonaan: 1. Kor. 6:9-11. Siinä mainitaan myös samaa sukupuolta olevat - homo- ja lesbo- - suhteet. Eivät saa periä Jumalan valtakuntaa. He ovat istumassa väärässä junassa ja menossa väärään määränpäähän. Voit lukea vielä Ilmestyskirjan loppupuolelta samasta asiasta. 


Kirkkoherra Jarmo Autoselle sanon niin rakkaasti ja vakavasti kuin osaan - ja Pyhä Henki siihen yhtyköön: 

Nöyrry Herran väkevän käden alla! Älä ota ihmisiä puhutteluun sen takia, että he koettavat saada sinut muuttumaan tässä asiassa ja kääntymään Jumalan puoleen! Tunnusta Jumalalle syntinä se, että olet toiminut Hänen tahtonsa vastaisesti! Tunnusta julkisesti, että olet toiminut väärin puheena olevan asian suhteen ja pitänyt Jumalan Sanan halpana! Seurakuntasi, työntekijöittesi ja Jumalan valtakunnan menestymisen tähden tee se! Tee selkeä parannus Herran kasvojen edessä! Hän tulee siunaamaan päätöksesi, vaikka se voi tehdä kipeääkin! Sen tehtyäsi iloitset!

Kirkkoneuvoston jäsenille haluan sanoa myös - en korkealta, vaan pyytäen: 

Tunnustakaa Jumalalle tekemänne väärä päätös! Tunnustakaa se myös julkisesti ihmisten edessä! Tehkää parannus ja palatkaa Jumalan Sanan mukaiseen oppiin ja elämään! Herra tulee siunaamaan teitä sillä tiellä!

Piispa Simo Peuralle ja tuomiokapitulille, jotka ovat olleet osallisina tässä asiassa:

Tehkää parannus Herran kasvojen edessä ja palatkaa Hänen Sanansa mukaiseen oppiin ja elämään! Tunnustakaa ihmisten edessäkin tehneenne väärin tässä puheena olevassa asiassa - ja muissa saman kaltaisissa! Herra tulee siunaamaan työnne, kun olette Hänen kanssaan samalla puolella!

Seurakuntapastorille Saarijärvellä, joka olet valittu ja nimitetty kyseiseen tehtävään:

Käänny Herran puoleen ja tunnusta väärä suhde synniksi Hänen edessään! Tee selkeä parannus! Hylkää synti! Se merkitsee, että lopetat suhteen samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Olimmepa hetero- tai homoseksuaaleja, on meidän kaikkien elettävä Sanan mukaan, muuttamatta sitä. Raamatussa on meille ilmoitettu vain yksi Jumalan hyväksymä parisuhteen muoto. se on avioliitto: "...mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa ja kullakin naisella aviomiehensä" (1. Kor. 7:2). Herra siunaa päätöksesi!

Jumala siunatkoon teitä kaikkia ja antakoon voimaa - ja Hän on antava - tekemään parannuksen ja hylkäämään sen, mikä on Hänen Sanansa vastaista!

Jumala ei katso henkilöön.

Mitä on tehtävä, jos on noussut väärään junaan? 
On jäätävä pois junasta mahdollisimman nopeasti - heti seuraavalla asemalla. Se merkitsee käytännössä sitä, että noustaan junaan, joka menee oikeaan suuntaan ja jossa on ilo matkustaa. Siihen junaan pääsemme tekemällä parannuksen: tunnustamalla synnin synniksi ja hylkäämme sen. Sitten voimme iloisesti laulaa lastenlaulua: Meidän pitkä junamme käy taivaan maata päin...

Se, mitä olen kirjoittanut, voi tuntua sinusta mielettömältä. Kuitenkaan en Jumalan kasvojen edessä ole voinut muuta tehdä. Ei ihminen voi ajatella ehkä itselleen koituvia seurauksia, silloin kun kokee/tietää että Jumala on antanut tehtävän.

Kaikilla niillä, jotka uskovat Jeesukseen henkilökohtaisena Vapahtajanaan on yhteys - Hengen yhteys. Meidän tulee vaalia sitä. Ei yhteyttä "miihin hintaan" tahansa - vaan totuutta noudattaen rakkaudessa:

"...harrasta (ajaa takaa, tavoitella) vanhurskautta, uskoa, rakkautta, rauhaa niiden kanssa, jotka huutavat avuksensa Herraa puhtaasta sydämestä" (2. Tim. 2:22).

Rukoillaan asian - ja ihmisten - puolesta! Jumala kuulee ja vastaa!

Totuutta noudattaen rakkaudessa

Jouko Kuusjärvi
Rajalantie 12. B.
43100 SAARIJÄRVI
jouko.kuusjarvi@gmail.com

Se on ollut tänään taas Sunnuntai. Kun minä nousin "jalan viljaan", eli ns. tolpilleni, ei kello vielä ollut kovin myöhäiseksi rientänyt, mutta silti ei emäntää enää ollut missään. Oli jo tyttärensä, Terhi-Marjan, kanssa mennyt puuhailemaan helluntairukoushuoneen keittiölle lähetyslounasta, että on sitten kokouksen jälkeen kansalle, mitä "purasta". Lämpötila oli noustessani jo aikalailla "nollukkaa" lähentelemässä.

Keittelin kahvit ja ottelin vähän aamupalaa. Luin Jeremian kirjaa. Hiukan huokailin ylöspäin.

Kävin hakemassa naapurin kyytiin - oli menossa Vapaakirkkoon. Samalla hain Salmen ja menimme klo 10 alkavaan Rukoushetkeen helluntairukoushuoneelle - kuutisen rukoilijaa. Emilia ja danielkin siellä keittiöllä hommailivat "äitykän" ja "mummiskan" apuna lähetyslounaan laitossa.

Klo 11 alkoi yläkerrassa Ehtoollisjuhla, jonka johteli Jukka Oittinen. Kuoro lauloi. Yksi seurakuntamme jäsen oli ylennetty kirkkauteen - Anneli Hämäläinen. Hän oli jo iälliseksi tullut. Ei ole pitkää aikaa kun hänen kanssaan puhelimessa puhuimme. Vaikka oli sairautta, niin Jumala-suhde oli niin elävä ja järjenjuoksuselkeä. Olimme asumassa Korsossa, silloisessa Helsingin pitäjässä, kun tulimme Hämäläisten kanssa tuntemaan. Olin silloin Korson luterilaisessa seurakunnassa työntekijänä. Hämäläiset olivat helluntaiseurakunnassa. Se oli siinä 60-70-luvun vaihteessa. Sitten meidän tiemme kulki Enontekiöltä tänne Saarijärvelle -95. Heti kohta tänne muuttivat myös Hämäläiset Korsosta. Se oli mukava "sattuma". Älä vaan luule, että ajattelen sattumia. Niitä ei ole kuin hernekeitossa - no, ehkä jossakin muussakin keitossa. Anneli ja hänen miehensä, Sulo, olivat rohkaisevia Jeesukseen uskovia. Anneli oli rukouksenihminen. Kuului SAARIJÄRVI RUKOILEE - kristittyjen yhteiseen rukousrintamaan, aivan hetki sitten tapahtuneeseen poismenoonsa asti. Yksi uskollinen rukoilija on päässyt voittajana perille. Kukahan astuu hänen tilalleen? Ota yhteyttä!
Kuoro lauloi. Hannu-Heikki Hyppönen saarnasi. Vietimme Ehtoollista.

Tilaisuuden päätyttyä oli lähetyslounas alakerrassa. Olivat emännät laittanneet maistuvat ruuat ja hyvät kahvit. Työn kun näkee, niin tekijän tuntee: Terhi-marja ja Marja-Leena. Jos minua tarkoittaen sanoisi tuon saman sanonnan, niin olisi kyse työstä, joka ei oikein vaikuttaisi onnistuneelta. Mukava, kun Emilia ja danielkin auttelivat keittiöllä. Olen muulloinkin huomannut lapsia ja nuorta väkeä auttelemassa "tiskin toisella puolella". se on hyvä merkki.

Vein Salmen kotiin ja ajelin itsekin kotiin. Lämpöasteita oli 2.

Juopasin kahvit tultuani - vanhaa, aamullista, mikrossa kuumentelin. 

Tsekkasin tämänpäiväisten SM-sprinttien tulokset.

Kirjoittelin tämänpäiväisessä blogijutussa olevaa kirjoitusta.

"Apostoli Pietari opettaa meille, että kun me nöyrrymme Jumalan väkevän käden alle, Hän korottaa meidät, ja kertomus Aabrahamista on valtava esimerkki siitä, mitä ihmisen elämässä voi tapahtua, kun hän on alistunut  ja kuuntelee herkin korvin Jumalan ääntä" (Cecar Castellanos D., Näky joka voittaa maailman, Itätuuli-Kustannus 2004, s. 39).

Siunausta!

Ps. "Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa" (Fil. 4:13).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti