20230324

24.3.2023.

On hyvä pysähtyä miettimään sitä asiaa, kuinka ihmeellinen kirja Raamattu onkaan! Raamattu on Jumalan meille antama kirja. Se ei ole kuitenkaan tipahtanut taivaasta yht´äkkiä keskuuteemme, vaan - niin kuin olemme aikaisemmissa lyhyissä kirjoituksissa todenneet - sen 66 kirjaa on annettu meille 1500 vuoden kuluessa, 40 eri kirjoittajan kautta. Pyhä Henki on inspiroinut kaiken sen, mitä Jumala on halunnut meidän näiden kirjoitusten kautta saavan. 

Jumala on perustanut toimintansa maailmassa - ja ihan iankaikkisuuttakin koskee Hänen ilmoituksensa - siihen, mitä Hän on meille ilmoittanut. Hän on uskollisesti sanansa takana.

On yksi asia, joka kulkee kuin punaisena värinä läpi Raamatun; se on sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, Pelastajasta.

Tämä sanoma löytyy Raamatun alkulehdiltä, heti sen jälkeen kun ihminen oli langennut syntiin. Ja se löytyy myös Raamatun lopusta; viimeisestä kirjasta.

Vanhan testamentin puolella sanoma Jeesuksen syntymästä, ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta, tulee esille jatkuvana profetian virtana, mutta myöskin rikkaina esikuvina siitä, mitä tulee tapahtumaan. Uudessa testamentissa näemme esikuvien ja profetioiden täyttymisen, kun Kristus syntyy maailmaan, kuolee ristillä; vuodattaa verensä syntivelkamme puolesta, ottaen näin pois koko maailman synnin, mutta Hän nousee ylös kuolleista.

Parhain määritelmä evankeliumista löytyy mielestäni seuraavasta raamatunpaikasta:

"Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan, ..." (1. Kor. 15:3-4).

Kirjoitukset, joihin Paavali edellä viittaa, ovat Vanhan testamentin kirjoituksia.

Lukemassamme on pelastuksen sanoma, joka koskee jokaista ihmistä. Se on se "punainen väri", joka kulkee läpi Raamatun; Jeesuksen sovintoveren väri. Aikaisemmissa jakeissa, ennen lukemaamme, Paavali kirjoittaa näin:

"Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet. ...(1. Kor. 15:1-2).

Ylösnousemisensa jälkeen, kun Jeesus ilmestyi kahdelle murheelliselle opetuslapselleen Emmauksen tiellä, Hän selvensi heille näitä asioita:

"...Niin hän sanoi heille: Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet! Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa? Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu. ..." (Luuk. 24:25-27).

Hetkeä myöhemmin:

"...Ja  hän sanoi heille: Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mitä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja  profeetoissa ja psalmeissa. Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset. Ja hän sanoi heille: Niin on kirjoitettu, että Kristus on kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen >Jerusalemista. ,,," (Luuk. 24:44-47).

Ainoa kirja maailmassa on Raamattu, joka ilmoittaa meille pelastuksentien; syntiemme anteeksisaamiseksi ka pääsemiseksemme Jumalan yhteyteen ja kerran iankaikkiseen elämään taivaassa.

Tämän kirjan olemme saaneet juutalaisen kansan, "maan navassa" asuvan, Israelin, kautta.

Jatkan huomenna - jHs.

_______________________

"...Rakkauden puuttuminen ja hyljätyksi joutuminen lapsuudessa on vioittanut ihmistaimia pahemmin kuin kevätkesän halla oraspeltoja. Varhaisina vuosina koettu kovuus ja hyljätyksi tuleminen vaikuttaa ihmiseen koko elämän ajan. Jumalasuhteeseenkin se tuo epäilyksiä mukanaan. Kun jollakin ei ollut rakkauden mallia ihmissuhteissa, hän saattaa epäillä Jumalankin rakkautta. ..." (Erkki Leminen, Armo kuuluu sulle juuri, s. 130, Karas-Sana 1984).

_______________________

Perjantai. 1.4 astetta miinuksella klo 7.05. Harmaa taivas.

Aamupalaa ja kahvia.

Kävin viemässä Emilian kylälle harjoittelupaikkaan ja Danielin kouluun 8:;ksi. 

Kahvia.

Rukousta. Luin Hoosean kirjaa.

Kirjoitin.

Seurasin vähän Salpausselän kisoja - hiihdon mc.

M-L kävi hakemassa Emilian harjoittelupaikasta ja Danielin koulusta.

Kahvia.

Ajelimme M-L:n ja Emilian kanssa Jyväskylään. M-L kävi vaihtamassa puhelimen. Emilia jäi sinne.

Ajoimme M-L:n kanssa Uuraisten Höytiälle, Timolle ja Pialle. Pienet muistamiset Timolle äsken olleen syntymäpäivän johdosta. Timo tosin ei ollut kotona, vaan Saarijärvellä, studiolla, levyntekohommissa. Äiti-Pia, Miro, Milena ja Minja kylläkin. Kahvisteltiin.

21:ksi ajelimme kotiin.

Iltapalaa.

Uutisia - myös Israelista.

Siunausta!

Ps. "Ei Jumala ole ihminen, niin että hän valhettelisi ... Sanoisiko hän jotakin, eikä sitä tekisi, puhuisiko jotakin eikä sitä täyttäisi?" (4. Moos. 23:19).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti