19.5.
Tänään viettää nimipäivää ainakin kaksi mukavaa tyttölasta - Emilia ja Milka, joista toisella on nimenä myös Amalia, joka sekin on tämän päivän nimipäiväsankari. Parhaimmat onnittelumme vielä täskii näille lastenlapsille!
Sydämelliset onnittelut myös Lampisen Sonjalle, Musiikkiopistossa suoritetun "tutkinnon" johdosta!
Taisi aamulla vähän taas aurinkokin paistaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Efesolaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Ajelin nurmikon eka kerran tälle suvelle. Aurinko paistoi välillä. Mukava oli työnnellä pelkissä shortseissa.
Söimme uunissa paistettua lohta, höyrytettyä kaalia ja kukkakaalia, sekä salaattia.
Hain Emilian ja Danielin koulun jälkeen meille.
Emilia ja Daniel huristelivat pikkumopolla pitykin pihaa ja talon ympäri, että sen kun vain pörinä kuului.
Terhi-Marja haki lapset töistä tullessaan.
Seurasin Iltalehden uutisista Suomen peliä jääkiekon MM-kisoista - ihan tekstiversiona.
M-L kävi kylällä kauppa-asioilla. menin sen jälkeen urheilukentälle 8 km "kävelynomaiselle" lenkille - jonkinlaiselle sellaiselle. Mukava sää.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
Tervetuloa huomenna - pe. 20.5. klo 18 NUOTIOILTAAN Mahlun koulun pihalle! Tarkempia tietoja tuossa blogijutun oikeassa reunassa.
"Seurakuntani pastori puursi ahkerasti kokonaisen päivän saadakseen rakennetuksi kiviportaat takapihalleen. Kivet olivat 5-10 kilon painoisia, ja Peter tarvitsi kaikki voimansa ja muutamia työkaluja saadakseen ne asetetuksi paikoilleen. Hänen viisivuotias tyttärensä pyysi hartaasti saada auttaa. Kun isä ehdotti, että tytär laulaisi rohkaistakseen häntä, tyttö ei suostunut. Hän halusi auttaa. Isä antoi hänen varovasti pitää käsiään kivillä ja työntää, kun niitä piti liikuttaa.
Peter myönsi jälkeenpäin, että Beckyn apus itse asiassa hankaloitti työtä. Portaat olisivat valmistuneet nopeammin ilman hänen "apuaan". Illalla isällä oli pelkkien uusien portaiden lisäksi kuitenkin myös tytär, joka oli halkeamaisillaan ylpeydestä ja saavutuksen tunteesta. "Minä ja isi tehtiin raput!, Becky julisti päivällisellä. Ja isä oli aivan samaa mieltä! (Philip Yancey: Vaikuttaako rukous? s. 125, Aikamedia 2008).
Voisitko miettiä edellä olevalle tapaukselle hengellisen sovelluksen?
Siunausta!
Ps. "Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun" (Ilm. 2:7, 10, 11, 17, 26).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti