14.2.
Toivottelemme kaikille tätä "arkistablogia" seuraaville hyvää ystävänpäivää - ja ennenkaikkea Parhaimman Ystävän, Jeesuksen, huolenpitoa. Ennenkaikkea sitä, että Hänestä tulee parhain ystävämme. Psalmi 73:28.
Noustessamme uuteen päivään oli ulkona + asteita 3. Taivas oli kaunis auringonnousun puolelta. Vastapuolen ikkunasta näkyi kirkas kuu. Marja-Leena kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Syötyäni aamupalaa ja juotuani kahvia, menin tk:een labraan verikokeisiin, jonne minut eiliten määrättiin. Jätin sinne lehtilaatikoihin Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosia.
Palattuani kylältä luin Matteuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Rukoushetken jälkeen menin jakelemaan kutsuja lisää ja myös Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosia Pajupurolla olevaa KYLÄILTAA varten. Infoa tilaisuudesta tuossa blogijutun oikealla puolella. Tervetuloa mukaan! Aurinkoista. Tiet - varsinkin sivutiet - olivat kyllä "peililiukkaita".
Palattuani kotiin söimme kohta. M-L leipoi.
13 jälkeen meille tuli vieraita - Juha ja Tuula. Juttelimme, joimme kahvia ja vähän rukoilimme.
Kävin 60 min. kävelylenkillä Tarvaalan suunnassa. Oli liukasta. Sai varoa koko ajan, vaikka oli nastalenkkarit alla. Vaarana kaatua ja katkaista kinttunsa tai kätensä - tai halkaista kallonsa. Ellei sellaista, niin kuitenkin jännittää lihaksiaan niin, että saattaa tulla paikat kipeäksi. Hiljaa menin. Taivas oli auringonlaskun puolelta kauniin violetin punainen.
18:ksi ajelin Häkkilään, Lehtomäelle, Häkkilän-Peltokylän-Kohmun -yhteiskristillisen rukouspiirin iltaan Tarjoilua, Laulua, rukousta, Lehtomäen Teemun herätyspuhe, keskustelua. Muutamat nuoret veljet tekevät säännöllisesti evankeliointityötä Saarijärvellä - tavaten vähintään kolme ihmistä joka viikko evankeliumin sanomalla. Muistakaamme heitä rukouksin - ainakin heitä on Teemu ja Samuli - voimme rukoilla nimeltä mainiten heidänkin puolestaan. Sellaisia saisi olla enemmän Saarijärvelläkin. Uskovien rakentumiskokouksia meillä kyllä on jo riittävästi. Se ei vielä saa aiheuttaa meissä liikaa tyytyväisyyden tunnetta. Ennen 21 olin kotona Häkkilästä. Taivaalla napittivat tähdet. Oli vielä lämmintä 3 astetta.
Söimme iltapalaa ja joimme teetä.
"Eräs uskova, joka oli päässyt vapaaksi liettualaisesta vankilasta kärsittyään uskonsa takia saamansa tuomion, kirjoitti: "Ulkonäköni ei ole mitenkään viehättävä. Orjatyöleirissä tein työtö maan alla ja jouduin onnettomuuteen, jossa selkäni murtui. Menin kerran vierailulle erääseen kristittyyn perheeseen. Yksi lapsista tuijotti minua ja kysyi: ´Setä, mitä sinulla on selässäsi?´ Varmana siitä, että seuraisi jokin pilkkanimi, vastasin: ´Kyttyräselkä´. Ei´,´lapsi sanoi, ´Jumala on rakkaus, eikä anna kenellekään epämuodostumia. Ei sinulla ole kyttyräselkä vaan laatikko hartioittesi välissä. Siinä laatikossa ovat enkelin siivet. Jonakin päivänä laatikko avautuu, ja sinä lennät niillä siivillä taivaaseen.´Aloin itkeä ilosta. Jopa nyt, kirjoittaessani, itken."
Tällaiset lapset ja vankina olleet ihmiset ovat tunnusomaisia kommunistisissa maissa olevien kristittyjen keskuudessa" (Richard Wurmbrand, Missä Kristus yhä kärsii, Stefanus-Lähetys, Herätysseuran kirjapaino Suolahti 1987, s. 25).
Siunausta!
Ps. "Ja lopuksi: olkaa kaikki yksimielisiä, helläsydämisiä, veljiä kohtaan rakkaita, armahtavaisia, nöyriä- Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte" (1. Piet. 3:8-9).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti