15.2.
Marja-Leena kävi aamulla viemässä Emilian ja Danielin kouluun. Aamupalaa ja kahvia. Kävin viemässä näytteitä tk:een, labraan. Istuskellessani siellä juttelin hengellisistä asioista vierustoverin kanssa. Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosta ei juttelukaveri kuitenkaan halunnut. Jätin toisen käytävän lehtilaatikkoon niitä, kun eilen toisen.
Tänä aamuna oli taivas jälleen hienon värinen auringonnousun puolelta - ja kuu näkyi toiselta puolelta. Taisi olla noustessani 7 astetta pakkasta.
Luin Matteuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
9.45 maissa kävin hakemassa Danielin koulusta meille. Söimme yhdessä. Sitten M-L meni Danielin kanssa hammashoitajalle. Sieltä menivät koululle.
Kävin puoliltapäivin hiihtelemässä Kusiaismäen ladulla 16.8 km. Aurinko paisteli hienosti.
M-L leipoi huomista tilaisuutta varten.
Tuli katselluksi myös ampumahiihdon MM-kisoja netin kautta.
Torkkuiltuakin tuli sohvalla
18.30:ksi menimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Herran kohtaamisen iltaan. Mika ja Ann-Niina Turunen johtelivat. Mika puhui lyhyesti alkuun. Mari Mäkinen lauloi ja johteli lauluihin. Arto Veijonen todisti paranemisestaan. Paavo Järvinen puhui ja johti esirukouspalveluun. Tilaisuus taltioitiin TV7:aa varten
Palattuamme kotiin kaupan kautta söimme iltapalaa ja joimme teetä. 2 astetta lämpimän puolella. Laitoimme tulen takkaan.
"Kristittyjen vainot - vaiettu salaisuus?
Sanomalehti Keskisuomalaisen pääkirjoitus käsitteli 15.1.2017 kansainvälisen Open Doors -järjestön tammikuussa julkaisemaa vuosiraporttia, jonka mukaan kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä.Raportti kertoo, että yli 350 miljoonaa kristittyä joutui viime vuonna uskonvainon kohteeksi. Erityisen vakava-asteista vainoa kokee järjestön mukaan 215 miljoonaa ihmistä.
Open Doorsin mukaan maailmassa tapettiin vuonna 2015 yli 7000 kristittyä heidän uskonsa takia, eikä tämä luku sisällä Pohjois-Korean, Syyrian ja Irakin kristittyjä. Samana vuonna noin 2400:aa kirkkoa vastaan hyökättiin tai niitä vahingoitettiin..." (Timo Hakanen, Ristin Voitto, RV, nro 7, 16. helmikuuta 2017, Lukijalta, s. 8).
"Solzhenitsyn, venäläinen nobelkirjailija, joka karkoitettiin maastaan, kertoo "Vankileirien Saariston" kolmannessa osassa tarinan eräästä evankelistasta. Tämä mies ei ollut julkaissut yhtään saarnakokoelmaa, ei ollut esiintynyt koskaan televisiossa, ei ollut saarnannut suurissa joukkokokouksissa. Edes hänen nimestään ei ollut varmuutta. Solzhenitsyn sanoo vain: "se saattoi olla Alexander Sisojev".
Aivan kuten uskontunnustuskaan ei puhu Jeesuksen saarnoista, vaan ainoastaan siitä, että "Hän kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin", historia kertoo meille miehestä, jonka nimi saattoi olla Sisojev. Hän oli evankelista ja hänet ammuttiin Kengirin keskitysleirissä oltuaan monta vuotta vankilassa viettämässä hiljaista yhteyttä Herransa kanssa.
Siihen aikaan oli viattomien ampuminen jokapäiväistä. Mutta tämä mies, "luultavasti Sisojev" oli ollut erikoistapaus. Ne, jotka näkivät hänet, "tunsivat hänet siksi, joka oli ollut Jeesuksen kanssa", vaikka hän oli oppimaton ja sivistymätön mies kuten Pietari ja Johannes (Apostolien teot 4:13)....
...Ehkäpä meille on tärkeämpää olla sellainen kuin hän, jonka nimi "saattoi olla Sisojev", kuin pitää konferensseja evankelioimisen nykyaikaisista tavoista" (Richard Wurmbrand, Missä Kristus yhä kärsii, Stefanus-Lähetys, herätysseuran kirjapaino Suolahti 1978, s. 27-28).
Siunausta!
Ps. "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni" (Joh. 16:23).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti