24.2.
Sydämellisiä nimipäiväonnitteluja vielä tässäkin Metsälän Matille, Rantasen Matille, lehtomäen Matille, Riikosen Matille, Häkkisen Matille, Hokkasen Matille ja Tammisen Matille.
Matti on hyvä suomalaisen miehen nimi - joillakin se on kukkarossakin.
Noustessamme tähän perjantaihin huomasimme, että jälleen oli tullut paksuhko kerros uutta lunta. Marja-Leena kävi viemässä Emilian ja Danielin kouluun.. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia/hopeateetä. Luin Matteuksen evankeliumia. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä erilaisten aiheiden puolesta keittiön pöydän ääressä.
Harrastin lumien työntelyä pihasta ja pihatieltä - ja sehän on joidenkin mielestä hyötyliikuntaa.
11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - 2 rukoilijaa.
13 kävin hakemassa Emilian ja Danielin koulusta meille. Matkalla haimme heidän laskettelusuksensa ja muut siihen liittyvät varusteensa.
Söimme.
14:ksi lähdimme liikkeelle: M-L meni kylälle kauppa-asioille. Samalla minä jäin Kusiaismäen hiihtoalueelle hiihtääkseni siellä. Emilia ja Daniel menivät vieressä olevaan Paavonrinteeseen laskettelemaan. Serkkupoika Miro oli siellä jo valmiiksi - olivat olleet koulun kanssa Uuraisilta siellä laskettelemassa. Minä en saanut suksien siteitä toimimaan. Niinpä laitoin ne olalle ja lähdin kävelemään kotia kohti. En ennättänyt kuin 50 m kun M-L tuli lapsia rinteeseen viemästä. Hän vei minut kotiin. Vaihdoin nastalenkkarit jalkoihin ja lähdin 8.3 km lenkille Tarvaalan suuntaan. Oli lumipöpperöinen pyörätie - vaan eipä se minulle haitannut.
M-L kävi hakemassa Emilian rinteestä ja vei hänet tyttökerhoon helluntairukoushuoneelle. Miron ja Danielin haki vähän myöhemmin meille.
Timo, Milka ja Milena saapuivat hakemaan Miroa. Myöhemmin tulivat Tero, Mari, Aaro, Eelis ja Nooa - ovat menossa kohti Lappia. Hiihtoloma nääs. Menimme jo Timon kanssa saunanlauteille löylyttelemään ennenkuin "Terot" tulivat. Sinne se sitten Terokin kapusi. Terhi-Marja, Denis ja Emiliakin tulivat meille. Söimme iltapalaa - ja tarjoilut olivat hyvät. "Terhi" lähtivät ennemmin, sitten myös "Timot". "Terot" jäivät meille yöksi.
"George Vins, Neuvostoliiton ainoan uskollisen baptistiunionin pääsihteeri, oli vankilassa. Hänen äitinsä kirjoitti hänelle:
Ylihuomenna on vangitsemisesi vuosipäivä. Todella surullinen merkkipäivä. Mutta ole vahva, lapseni. Toimit jalosti, kuten isäsi arvollisen pojan sopiikin. (George Vinsin isä kuoli vankilassa uskonsa tähden.) Vuodattakoon Herra valonsa päällesi ja nostakoon kaikki taakat sydämeltäsi. Pitäköön Jumala sinut huomassaan. Varjelkoon Hän sielusi pahasta ja kovuudesta sinua ympäröivien surujen keskellä. Rukoilen lakkaamatta, että he säälisivät sinua. Luovuttakaamme itsemme Hänelle, koska elämämme on Hänen kädessään. Hän tietää, kuinka nääntyneitä olemme, ja ettei meillä ole mitään levähdyspaikkaa ristiä kantaessamme. Kun Hän tulee, Hän vapauttaa meidät taakastamme. Siunauksen aika on lähellä. Herra saapuu. Ennen isäsi lauloi noita sanoja kanssani. Nyt minä laulan niitä sinun kanssasi, ja iankaikkisuudessa laulamme niitä kaikki kolme. Syleilen sinua ja tervehdin kaikkia Isän lapsia. Äitisi: Lydia Vins" (Richard Wurmbrand, Missä Kristus yhä kärsii, Stefanus-Lähetys, Herätysseuran kirjapaino Suolahti 1987, s. 185-186).
Siunausta!
Ps. "Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä" (2. Kor. 6:14).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti