13.2.
Yöllä oli satanut vähän lunta lisää. Taisi olla noustessamme lauhkeaan lauantaihin n. + 0 -1 astetta. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Siivekkäät ruokintapaikallaan olivat myös vilkkaasti ruokailemassa. Luin Luukkaan evankeliumia.
10.30:ksi ajelimme Marja-Leenan kanssa helluntairukoushuoneelle Keski-Suomen helluntaiseurakuntien lähetyspäivään. Vierailevana puhujana siinä oli Iso Kirjan lähetyslinjan johtaja, Jukka Tuovinen. Hänen ensimmäinen luentonsa olisi hyvin sopiva esim. seminaariin, jossa aiheena olisi: Seurakunta aikamme nopeasti muuttuvien haasteiden keskellä. Ylistysryhmä - Ex tempore - oli erinomainen. Päätössessio - Tuovisen Jukan puhe - oli haastava. Päivä oli hyvä ja järjestelyt hyvin onnistuneet. Alkupuoli oli aika tiivis.
Palailtuamme lähetyspäivästä kotiin muuttui sää aurinkoiseksi. Taivas selkeni. Auringonpaiste matalalta teki maiseman kauniiksi.
Ensi töikseni kotiin selvittyämme hain puut ja sytyttelin takkaan tulen. Sen jälkeen lähdin kiertämään pihalatua - verensokerilukema oli yli 10, sillä rukoushuoneella tuli syödyksi "imelöitä". M-L lähti kävelylenkille. Hiihtelin 5 km 250 m. Sittempä sokerikin oli laskenut jo 5.4. Olihan se mukava oikein verkkaisesti hiihdellä lumisessa maisemassa ja jouluvalojen loistellessa. M-L siinä laitteli lintusille ja ovarille - ja käyhän siinä jänöjussikin - siemeniä ja rasvapalloja. Työnteli myös vähän ohutta lumikerrosta. Pakkasta oli 1 aste aloittaessani hiihtämisen. Lopettaessani se oli jo - 5. Taivaalla loisteli kirkkaana vähän sirppiä isompi kuu.
Tultuani sisälle pihaladulta, nousin "rukouspyörän" - kuntopyörä - selkään ja poljeskelin hissukseen 15 min. Sen jälkeen verensokeri oli himpun yli 4. Oikeastaan poljin pyörää siksi, että lihakset - ai niin mitkä lihakset - lämpiäisivät venyttelyä varten, jota sitten harrastelin jonkin verran.
"Kolmiottelun" kolmas ja viimeinen laji oli saunominen. Oikein piti vastakin käydä hakemassa. Jo ihan sen hyvän tuoksunkin takia, mutta on sillä mukava kylvettääkin itseään. Sittenpä se iltapala maistuikin.
Mukavia viestejä ja kuvia tuli tänään "mein" perillisiltä puolisoineen - voisi sanoa: hyvä avioliitto ja sen hoito - sinne M-L:n äly(ttömään)-puhelimeen. Tuo positiivisessa mielessä.
"Kun kerran seisot rajalla, on varmaankin moni täällä suuri ja tärkeä seikka näyttäytyvä aivan uudessa valossa - ja kenties tämä valitettavasti on ollut juuri se, mihin sydämesi on eniten kiintynyt. Sitä vastoin jokainen teko, joka on tehty Jumalassa ja Jumalan tähden, säilyttää arvonsa iäisyyteen asti.
Palvelijoina emme saa säästää itseämme" (Dorotea Trudel).
"Jumalalle ei ole mikään vähäistä, ei kukaan huomaamaton; kaikki mikä täyttää paikkansa hänen suuressa maailmansuunnitelmassaan, on pyhää, ja sillä on korkea arvo. Ei yksikään ihminen ole ilman paikkaa. Mutta sen täyttäminen on Jumalan silmissä ainoa tosi suuruus.
Kaikilla meille uskomillaan leivisköillä Jumala ei tarkoita omaa kunniaamme, vaan toisten palvelemista. Hän ei myöskään arvostele meitä antamiensa lahjojen suuruuden ja määrän, vaan uskollisuutemme mukaan" (F. W. Farrar).
Siunausta!
Ps. "Jeesus sanoi: Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan pääse Isän tykö muutoin kuin minun kauttani" (Joh. 14:6).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti