29.2.
Maanantai. Karkauspäivä, joka vuodesta 2000 alkaen on ollu tämä päivä - ja sitä ennen 24.2. Noustessamme uuteen päivään oli pakkanen 1 - 2 asteen välissä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Johanneksen evankeliumia. Marja-Leena luki paikan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Ajelin Kekkilän kyläyhteisöön - Pyhäjärven rantamien osaan. Lähellä koulua olevasta Kekkilän talosta nimensä saanut kylä on ollut Ruotsi-Suomen aikaan tunnettu kauppapaikka. Siellä on pidetty mm. papiston markkinoita, joihin tultiin laajemmaltakin alueelta - niihin markkinoihin ei tavallinen rahvas osallistunut. Jakelin kutsuja to. 3.3. klo 18.30. Kekkilän kylätuvalla - ei kylätalolla, niinkuin jossakin ilmoituksessa luki - olevaan KYLÄILTAAN. Teemana kyläillassa on "On Yksi Nimi ylitse muiden..." - ei Yksi nimi ylitse muiden, niinkuin jossakin ilmoituksessa oli tuollainen "vapaampi sovellus". samalla jakelin myös Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosia, sekä lehtiä. Infoa tilaisuudesta tuossa blogin oikeassa reunassa. Tervetuloa mukaan! Pyydä tuttuja ja tuntemattomia kanssasi! Matkalla kuuntelin C-kasetilta Kalevi Lehtisen saamaa näkyä, jossa tälle tunnetulle evankelistalle näytettiin millaista on kun ihminen joutuu helvettiin. Kävi ilmi, ettei sen paikan kauheutta voida sanoin kuvata. Jumala antakoon meille omilleen voimakkaampaa näkyä siitä tehtävästä, jonka Jeesus on meille antanut.
Palattuani kotiin söimme.
Ruuan jälkeen hiihtelin pihassa hiljakseen - sen, että olin liikkeessä - 3 km 150 m, odotellessani M-L:aa, Lähdimme hiihtelemään. Ajelimme sukset autossa "Terhien" vuokra-asunnon tienoville - Emilia juoksi luoksemme - josta lähdimme hiihtelemään n. 1 h lenkin. Latu oli hyvä. Pakkasta n. 3 astetta.
Palailtuamme kotiin hiihtoreissulta, olivat Terhi-Marja ja Denis meillä. Tulostelivat jotain. Emilian ja Danielin olivat vieneet laskettelemaan Paavonrinteeseen. Joimme kahvit. Sen jälkeen menin hissukseen työntelemään ohutta lumikerrosta pihatieltämme. Denis hali lapset rinteestä meille.
Iltapalaa.
Poljeskelin kunto/sokeri/rukouspyörää 60 min. yhtäjaksoisesti.
"... Vanhurskaiden uskovien palavilla ja toimivilla rukouksilla on suuri voima. Jumala vihaa vierasta tulta. Me emme saa koskaan yrittää keinotekoisesti luoda palavuuden tunnetta. Vältä kaikkea, joka on mekaanista ja pintapuolista. Vältä tavanomaista ja epäkunnioittavaa. Epäile kaikkea helppoa ja halpaa, aivan kuin teet ostaessasi jotain kaupasta. Jätä kaikki näytelmän ohjaajat ja kuiskaajat sinne, missä rukoillaan liturgisia yhteisrukouksia. Kun olet Jumalan kanssa, ole Hänen kanssaan yksin. Aloita hiljaisuudessa. Puhu yksinkertaisesti. Kuuntele nöyränä. Älä koskaan lähde pois ilman tietoista keskustelua. Meidän ei pidä taivutella Jumalaa, sillä Hän harjoittaa ja valmentaa meitä. Kaikissa tilanteissa vuodata sielusi Hänelle rukouksessa ja anomisessa kiitoksen kanssa. Jos Henki vaikeroi esirukouksessa, älä pelkää rukoustuskaa. Jumalan valtakunnassa on siunauksia, jotka vuotavat vasta, kun palava sielu niitä anoo.
Eräs saarnaaja kertoi pyhäkoulunopettajasta, joka oli luopunut toivosta luokkansa suhteen ja pyysi siksi vapautusta tehtävästään. Saarnaaja suostutteli opettajaa jatkamaan ja lupasi, että hän rukoilisi salassa joka päivä kolmen kuukauden ajan jokaisen pojan puolesta. Lopulta jokainen pyhäkoululuokan poika pelastui ja neljästä tuli aikuisena voimallisia saarnaajia!" (Samuel Chadwick: Rukouksen tie. Saarnaaja, joka poltti saarnansa ja syttyi itse Pyhän Hengen tulesta, Kristillinen Kirja- ja Musiikkikustannus KKJMK OY, s. 69-70).
Siunausta!
Ps. "Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret" (Jes. 40:28).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti