13.6.
Sydämelliset nimipäiväonnittelut vielä täskii Mäkisen Eskolle, hettaan!
Klo on 21.30 ja yli, mutta aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. 13-14 astetta lämmintä. Päivä ollut aurinkoinen. Aamupuolella tuuleskeli. Marja-Leena kävi noustuaan viemässä jotain leivonnaisia Majakalle. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Kävin takapihan puolella antimia nauttimassa - oli tuulen takia vielä aika raitista, mutta mukavat. Lintunenkin lauloi. M-L luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
Kävin hakemassa Danielin heiltä meille - pyörä ei ollut kunnossa. Emilia ajeli kaverinsa kanssa pyörällä kylälle kauppaan ja tuli sieltä meille. Pieni mopokin laitettiin käyntiin ja sillä poika huristeli pariin otteeseen.
Teimme hommia pihassa - täyttelimme isoa kuottaa, joka sinne on syntynyt. No, ei kuitenkaan meteoria ole tippunut, sun sellaista, mutta lieneekö savikkoa alla, niin että painuu alaspäin.
Potkimme Emilian ja Danielin kanssa palloa. Daniel oli maalivahtina ja me Emilian kanssa pommitimme. Meillä oli kilpailu, kumpi saa enemmän maaleja. Kaksi sarjaa potkimme - ja minä tietenkin ... hävisin.
Laitoimme takapihan laavun tulipaikkaan tulen. Emilia ja Daniel raapaisivat - mikäpä oli tulet raapaistessa kun oli hyvät tuohet, jotka Timo-eno tässä kevään mittaan toi. Oikein kunnon säkillisen. Siellä istuskelimme tulen äärellä. Ruokaa odotellessa kävi Emilia sisältä hakemasa minulle kahvit - ei viitsitty nokipannukahvia alkaa keittämään, kun oli sisällä valmista kahvia, jota joimme Riekon Juhanin kanssa, kun käväisi. Kun mummi tuli takaovelta sanomaan, että ruoka on valmista, haimme ruuat sisältä ja tulimme takapihan puolelle, tulien ääreen niitä syömään - olikin taas hyvät VHH:t
Terhi-Marha hakaisi lapset töitä tullessaan.
Kävin rauhallisella, 8.3 km, "kävelynomaisella" lenkillä Tarvaalan suunnassa. Sässä ei ollut valittelemista - onkopa siinä nyt yleensäkään. Tietenkin meissä ihmisissä on sellaisia, jotka valittavat kaikesta mahdollisesta - ja vähän vielä muustakin.
Lenkin jälkeen söin iltapalaa. Myöhemmin join kuumaa vetta, jossa seassa kermaa - eikä sitä viimeksi mainittua vähän.
"RUKOUS EVANKELIUMIN LEVIÄMISEN PUOLESTA
Jeesus valmisti kuolemisensa ja ylösnousemisensa kautta pelastuksen kaikille maailman ihmisille. Tämän sanoman tulee levitä jokaisen ulottuville.:
"Sitten vielä veljet, rukoilkaa meidän edestämme, että Herran sana nopeasti leviäisi ja tulisi kirkastetuksi muuallakin niin kuin teidän keskuudessanne,..." (2. Tess. 3:1).
Rukousaiheidemme kärkipäässä tulee aina olla Jeesuksen antaman lähetyskäskyn toteuttaminen ja evankeliumin leviäminen. Voimme pyytää Pyhää Henkeä johdattamaan rukouksiamme tässä asiassa. On vielä paljon kansoja, ja kansanryhmiä, joiden tärkein asia on saada kuulla pelastava evankeliumi. Samalla, kun rukoilemme, että "Herran sana nopeasti leviäisi ja tulisi kirkastetuksi muuallakin", Hän ohjaa meitä itseämme olemaan mukana tässä työssä kaikin voimin, Hänen tahtomallaan tavalla.
Rukouksillamme, evankeliumin eteenpäin menemisen puolesta, on mitä suurin merkitys. Rukousten kautta asiat ohjautuvat Taivaallisen Isän tahdon mukaisia teitä eteenpäin" (Jouko Kuusjärvi, Sytykkeitä rukouselämään 1., Skyprint 2010, s. 113-114).
Siunausta!
Ps. "Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli?" (1. Kor. 3:16).
Kävin hakemassa Danielin heiltä meille - pyörä ei ollut kunnossa. Emilia ajeli kaverinsa kanssa pyörällä kylälle kauppaan ja tuli sieltä meille. Pieni mopokin laitettiin käyntiin ja sillä poika huristeli pariin otteeseen.
Teimme hommia pihassa - täyttelimme isoa kuottaa, joka sinne on syntynyt. No, ei kuitenkaan meteoria ole tippunut, sun sellaista, mutta lieneekö savikkoa alla, niin että painuu alaspäin.
Potkimme Emilian ja Danielin kanssa palloa. Daniel oli maalivahtina ja me Emilian kanssa pommitimme. Meillä oli kilpailu, kumpi saa enemmän maaleja. Kaksi sarjaa potkimme - ja minä tietenkin ... hävisin.
Laitoimme takapihan laavun tulipaikkaan tulen. Emilia ja Daniel raapaisivat - mikäpä oli tulet raapaistessa kun oli hyvät tuohet, jotka Timo-eno tässä kevään mittaan toi. Oikein kunnon säkillisen. Siellä istuskelimme tulen äärellä. Ruokaa odotellessa kävi Emilia sisältä hakemasa minulle kahvit - ei viitsitty nokipannukahvia alkaa keittämään, kun oli sisällä valmista kahvia, jota joimme Riekon Juhanin kanssa, kun käväisi. Kun mummi tuli takaovelta sanomaan, että ruoka on valmista, haimme ruuat sisältä ja tulimme takapihan puolelle, tulien ääreen niitä syömään - olikin taas hyvät VHH:t
Terhi-Marha hakaisi lapset töitä tullessaan.
Kävin rauhallisella, 8.3 km, "kävelynomaisella" lenkillä Tarvaalan suunnassa. Sässä ei ollut valittelemista - onkopa siinä nyt yleensäkään. Tietenkin meissä ihmisissä on sellaisia, jotka valittavat kaikesta mahdollisesta - ja vähän vielä muustakin.
Lenkin jälkeen söin iltapalaa. Myöhemmin join kuumaa vetta, jossa seassa kermaa - eikä sitä viimeksi mainittua vähän.
"RUKOUS EVANKELIUMIN LEVIÄMISEN PUOLESTA
Jeesus valmisti kuolemisensa ja ylösnousemisensa kautta pelastuksen kaikille maailman ihmisille. Tämän sanoman tulee levitä jokaisen ulottuville.:
"Sitten vielä veljet, rukoilkaa meidän edestämme, että Herran sana nopeasti leviäisi ja tulisi kirkastetuksi muuallakin niin kuin teidän keskuudessanne,..." (2. Tess. 3:1).
Rukousaiheidemme kärkipäässä tulee aina olla Jeesuksen antaman lähetyskäskyn toteuttaminen ja evankeliumin leviäminen. Voimme pyytää Pyhää Henkeä johdattamaan rukouksiamme tässä asiassa. On vielä paljon kansoja, ja kansanryhmiä, joiden tärkein asia on saada kuulla pelastava evankeliumi. Samalla, kun rukoilemme, että "Herran sana nopeasti leviäisi ja tulisi kirkastetuksi muuallakin", Hän ohjaa meitä itseämme olemaan mukana tässä työssä kaikin voimin, Hänen tahtomallaan tavalla.
Rukouksillamme, evankeliumin eteenpäin menemisen puolesta, on mitä suurin merkitys. Rukousten kautta asiat ohjautuvat Taivaallisen Isän tahdon mukaisia teitä eteenpäin" (Jouko Kuusjärvi, Sytykkeitä rukouselämään 1., Skyprint 2010, s. 113-114).
Siunausta!
Ps. "Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli?" (1. Kor. 3:16).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti