14.6.
Aurinko se on paistellut aamusta asti. Tuuleskeli kuiten aamulla, mutta päivän mittaan ollut tuuletontakin - jos puuskiakin on ollut. Nousin vähän aikaisemmin kuin normaalisti. Laittelin aamupalat ja kahvit. Luin Hebrealaiskirjettä.
Marja- leenakin ennätti pystyyn, kun lähdin hautajaispalaveriin yhteen kotiin. Olin siellä pari tuntia.
Kohtapuoliin - palattuani kotiin - saapuivat meille Emilia ja Daniel. Ensimmäisellä oli potkulaita ja jälkimmäisellä pyörä.
Lapset menivät mummin kanssa kylälle kauppaan - ja samalla jätskikioskille. Minä menin takapihan laavun tulipaikkaan laittamaan tulet. Makkaroita paistumaan. Kun kylän kävijät saapuivat, paistelimme myös grillitassuja, sekä kuumentelimme maissintähkiä. Loimutimme myös lohenpuolikkaan. Eipä siihen lisukkeeksi muuta tarvinnut kuin salaattia.
Mummi vei lapset kotiinsa.
Kävin urheilukentällä 10 km "kävelynomaisella" lenkillä. Aurinkoista. +20. Danielkin oli siellä jalkapalloharjoituksissa. Kävelykin tuntui taas mukavalta tekniikankin puolesta - ihmekös tuo kun oli tarpeeksi lämmintä. Emiliakin juoksi kaverinsa kanssa vähän ennen poislähtöäni vastaan - olivat tullet velipoika Danielia hakemaan äidin kanssa harkoista.
Palattuani lenkiltä laitoin saunan lämmite. Olihan se nautinnollista vastoa ja taas vilvuutella auringossa mukavassa tuulenvireessä takapihalla. Eihän net isoja nuo ilonaiheet tarvitse Vuolijalla olla.
Iltapalaa ja hopeateetä.
"JUMALA KUULEE
"Mutta minä panen toivoni Herraan, odotan pelastukseni Jumalaa: minun Jumalani on minua kuuleva" (Miika 7:7).
Olipa elämäntilanteemme millainen tahansa, olipa maailmanlaajuinen taloudellinen lama-, tai muu ulkonaisesti vaikea aika ympärillämme, voimme olla luottavaisella mielelä, jos panemme toivomme Herraan. Hän on kaikkien olosuhteiden yläpuolella ja hallitsee kaikkea. Hän, joka on pelastajani synnin vallasta, on myös pelastajani kaikilla muillakin elämäni alueilla. Häneltä eivät mahdollisuudet lopu koskaan minkäänlaisissa tilanteissa. Hänen apunsa on yliluonnollista, vaikka se useinkin tulee meille hyvin luonnollisessa muodossa. Jumala ei hylkää, eikä jätä meitä koskaan. Hän huolehtii meistä kuin vain taivaallinen isä lapsistaan. Kun Jumalan lapsena käännyn isäni puoleen rukouksessa, tiedän Hänen kuulevan, auttavan ja johdattava minua. Elämäni on turvallisissa käsissä" (Jouko Kuusjärvi, Sytykkeitä rukouselämään 1., Skyprint 2010, s. 91-92).
Siunausta!
Ps. "Kärsi vaivaa niin kuin ainakin jalo Kristuksen Jeesuksen sotamies" (2. Tim. 2:3).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti