10.1.
Toivorikas(ta) torstai(ta)! Nousimme varhain. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia - paitsi Marja-Leena, jonka piti olla syömättä Keskussairaalareissun takia. Luin Roomalaiskirjettä. M-L luki kohdan hartauskirjasta.
Ajelimme Jyväskylään 8.30:ksi. "Tapoin aikaa" autossa Keskussairaalan lähialueella. Eipä siellä niin kauan mennytkään. Ennen 12.30 olimme jo kotona.
Söimme.
13 hain Emilian potkukelkkoineen - jolla meni aamulla kouluun - koulusta meille. Velipoika, Daniel, meni suksilla kouluun.
Kävin hiihtelemässä n. 5 km Tarvaalan latupohjalla. Yli 9 astetta pakkasta. Aukeilla viima tuntui vilakalta.
Laitoin tulen takkaan.
M-L kävi kylällä - ostamassa "viheltävän" vesipannun. Loikoilin sohvalla ja kuuntelin Patmosta.
Iltapalaa ja teetä.
Milena - lapsenlapsi 4 v - oli ollut tänään ensimmäistä kertaa Jippii-kerhossa. Siitäpä tulikin mieleen ajatella vähän laajemminkin tuota lapsuusikää - joka menee, että vilahtaa ohi. Vanhempien - ja muidenkin "isompien" - kannattaa ajatella lapsuusajan merkitystä. Ajattelen nyt tässä sitä, että kannattaa tuoda - tuoda ja osallistua itsekin - lapsia seurakunnan toimintaan, tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Jopa nähdä vaivaa asian suhteen. Esim. meidän seurakunnassa on pyhäkoulua, tyttö- ja poikakerhoa, Jippii-kerhoa, varkkisolua, sekä isompia tapahtumia. On hyvä mahdollisuus antaa lasten tulla ja osallistua. Se on osaltaan sitä, että halutaan "totuttaa poikanen (ja tyttönen tiensä suuntaan", niinkuin Raamattu kehottaa. Ei vain harvoin, vaan säännöllisesti - ja antaa lapsilleen myös itse siitä esimerkki. Osoittaa, että seurakunta on tärkeä - jossa opitaan tuntemaan Jumalaa, Jeesusta, Pyhää Henkeä, Jumalan Sanaa, uskovia ihmisiä - ja myös osallistumaan jo lapsena joihinkin tehtäviin.
"Katsokaa siis tarkoin, miten elätte: älkää eläkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat: käyttäkää oikein jokainen hetki, sillä tämä aika on paha. Älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto" (Ef. 5:15-16).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti