14.4.
Lauantaita 19.8 astetta plussalla noustessani - auringossa. Taivas oli sininen. Aamupalaa ja kahvia. Luin Hesekielin kirjaa. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta tälle päivälle.
Seurasin - en alusta - jonkin verran Ylläs-Levi -hiihtoa. 70 km. Kyllä sielläkin hanget hohtivat. Arvaappa tekisikö mieli olla siellä suunnalla? M-L kävi kylällä - haki Emilian uimahallilta, jossa oli kavereittensa kanssa.
Kävin hiihtelemässä Kusiaismäessä - eikä ollut tungosta. 21 km luistelusuksilla "tahkosin" - tasaiset osuudet latua pitkin tasatyönnöillä ja ylämäet luistellen. Baanat ja ladut olivat erinomaisessa kunnossa - ja sää oli mitä parhain. 12 plus -astetta. Onhan se ilo sellaisessa säässä olla ulkona - ja vielä hiihtämässä. Laulussa lauletaan: "Sininen ja valkoinen, värit ovat vapauden..." Totta, kun sitä ajattelemme isänmaamme kautta. Tuli tuo laulu mieleen tuolla hiihdellessä - kun oli niin todella sininen taivas ja valkoinen lumi hohteli. Tuli mieleen myös todellisuus omaa elämääni koskien: Punainen ja valkoinen, värit ovat vapauden. Tällaista laulua en tosin tiedä olevan, mutta elämässäni se on kuitenkin totta. Jeesuksen veri on pessyt syntini pois ja tehnyt minut niin valkoiseksi, että voin elää Jumalan yhteydessä ja tehdä niin halki iankaikkisuuden Hänen taivaassaan. Sinunkin kohdallasi se on totta jos/kun uskot Jeesukseen, syntiesi sovittajaan. Ilman verenvuodatusta ei ole anteeksiantamusta. Tämä on Raamatun ja evankeliumin viesti meille ihmisille. Läpi Raamatun kulkeva "punainen lanka" on syntiemme sovitus, joka tapahtui Golgatan ristillä yli 2000 v sitten, silloin kun Jeesus vuodatti verensä, antaessaan henkensä, koko maailman syntivelan puolesta. Hän teki sen sijaisenamme. Jos et vielä ole sitä tehnyt, niin pyydän/kehoitan: Avaa sydämesi Jeesukselle ja pyydä Häntä elämääsi. Tee parannus, ts. käänny Herran puoleen, tunnusta ja hylkää syntisi.
Palattuani hiihtolenkiltä tuli juoduksi kahvia ja napsituksi suihinsa vähän mitä sattui. Pian sitten "oikeaakin" ruokaa söimme - joka maistui hyvälle.
Takkaankin tuli tuikatuksi tuli.
Kotiparturin pukillekin pääsin - M-L surautteli viimeisetkin haivenet päästä ja partaakin pienenteli. Mikäpä on elellessä.
Saunakin kun oli lämmite, niin pääsimme sen löylyihin - M-L:kin sanoi, ettei ole milloinkaan ollut niin kuumana - siis sauna.
Iltapalaksi söimme teen kanssa kotona tehtyjä - uunissa paistettuja - lihapiirakoita, joissa nakkeja välissä. Olihan se hyvvee.
Mukava se on tuo älykäspuhelinkin - jollaista minulla ei ole, mutta M-L:lla on. Sen kautta tulee ajantasaista tietoa - mukavaa sellaista - missä ja mitä perhekuntalaisille kuuluu. Milenaltakin tuli tietoa ja kuvaa, että oli majassa. Huuteli ihan henkilökohtaisia viestejä majastaan, jonka iso sisko oli tehnyt. Metsurinhommiakin oli Timo aloitellut "mökkinsä" liepeiltä - kuusi oli nurin maassa. Kommentteja ja viestejä tuli myös "Teroilta" ja "Terheiltä."
"Yksi suurimmista iskuista, joilla tapoimme sen jonkin, oli palkata uutta henkilökuntaa ja värvätä vapaaehtoisia kertomatta heille, mitä se jokin todella tarkoitti. Oletimme heidän ymmärtävän ydinsisällön. Ennen vanhaan kaikki ymmärsivät. Mutta kun tiimiin tuli uusia jäseniä, he tulkitsivat sen jonkin väärin. Monet eivät kerta kaikkiaan ymmärtäneet, mitä se jokin oli. Ihmisten sydämessä olevat näkymättömät piirteet olivat aikaisemmin tehneet työstämme mahtavaa. Uudet työntekijät eivät tunteneet tarinaamme, joten he luulivat, että se jokin oli mahtavaa niiden asioiden tähden, jotka he pystyivät näkemään omin silmin: valojen, videoiden, hienojen lastentilojen tähden. He olettivat, että tarvitsimme lisää pelejä ja pensseleitä, jotta meillä olisi se jokin. Todellisuudessa tarvitsimme lisää sitä, mitä olimme jättäneet taaksemme: hienostelematonta palavaa intoa Jumalaa ja ihmisiä kohtaan" (Craig Groeschel, Se jokin, s. 198, Päivä Osakeyhtiö).
Siunausta!
Ps. "Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima" (1. Kor. 1:18).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti