14.8.

Perjantaita eletään. Noustessamme oli sininen taivas ja valkoisia pilviä. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Kävin kylällä apteekissa ja kaupassa. Apteekissa sain todistaa ja kertoa pelastuksesta vieressäni istuneelle miehelle, vuoroamme tiskille pääsyyn odotellessamme. Luin Jeremian kirjaa. M-L leipoi ja laittoi ruokaa. Hain Danielin 12 koulusta - ajoi pyörällä kotiin, josta nousi kyytiini. Emilian hain 13 - hänkin ajoi pyörällä kotiin ja siitä tuli kyytiini. Söimme - kahviakin tuli takapihalla juoduksi juuri paistetun pullan kanssa, vaikkei minun pitäisi. Laittelimme tavaroita kassiin ja autoon. 15 maissa lähdimme liikenteeseen. Emilian ja Danielin veimme kotiin odottelemaan äitiä töistä - olikin jo tulossa. Trampoliinille jäivät pompottelemaan. Jatkoimme Kangasniemelle. M-L luki paikan hartauskirjasta autossa. Rukoilimme yhdessä ajellessamme. Jäin Teboilin risteyksessä kyydistä kun M-L meni kirkolle kauppaan. Tein 7.5 km "kävelynomaisen" lenkin Rasaniemen rantaan, n. himpun alle 7.30 min/km. Aurinko paistoi. Mukavahan se oli kotikylää kohti painatella. Rannassa otin kolme ongenvapaa. Oksista tein vastan. M-L laitteli sillä aikaa venettä lähtökuntoon. Hurautimme Mäntyluotoon. Aurinkoinen järvi. 18.30 maissa olimme saaressa. Joimme kahvit. Kannoin vedet saunaan ja panin sen lämmite. Laitoin myös nuotiopaikkaan tulen. Istuskelin siellä ja vuoleskelin kolmesta ongenvavasta kuoret pois - joskopa huomenna tulisi vaikka pieniä onkijoita. Välillä kävin lisäilemässä puita kiukaaseen. Saatuani onget kuorittua menin saunaan. Järvi oli hillityn kaunis. Tyynestä pinnasta rannat, saaret, kivet - ja taivaanrannan värit peilautuivat selkeinä. Hiljaista. Iltapalaa söimme kynttilän ja katosta roikkuvan patterilampun valossa. Elokuinen pimeys laskeutui kotijärven ja Mäntyluodon ylle. Siunausta!