5.8.
Noustessamme aurinkoista ja taivas sininen - ei valittamista. Marja-Leena meni pyörällä vastaan Emiliaa ja Danielia, jotka myös tulivat pyörillä meille. Olin takapihalla juomassa aamukahvia kun saapuivat - samassa paikassa oli mukava istuskella ja syödä myös aamupalaansa kaikessa rauhassa kesän lämmössä. Saahan sitä taas talvella istuskella sisällä. Luin Jeremian kirjaa - myös takapihalla. Sinnehän ne toisetkin kippoineen hinautuivat. M-L luki hartauskirjasta paikan auringossa. Rukoilimme siellä yhdessä.
Daniel jatkoi vähän "lubiinisavottaansa" - katkoi niitä saksilla poikkia ja lastasi kottikärryyn. Emilia istutti mummin "kosmetologintuoliin" ja vähän ehosteli.
Kävin kylällä jakelemassa NUOTIOILTA -kutsuja. Sain myöskin antaa jonkun "Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosen ja jutella elämän tärkeimmästä kysymyksestä - uskosta Jeesukseen. Samalla reissulla monistelimme Rantalan Jussin kanssa lisää laulunsanoja huomiseen NUOTIOILTAAN - tai Jussi monisti
Tultuani kylältä kotiin pääsin heti syömään toisten kanssa - hyvää kasvissose keittoa. Deniskin pääsi maistelemaan kun tuli töistä suoraan lapsosia hakemaan.
16.30. jälkeen lähdimme M-L:n kanssa kylälle. Ensin kauppaan ostamaan huomiseen NUOTIOILTAAN tarvikkeita. Jätskikioskilla kävimme myös "lipomassa" tötteröt. 18.30:ksi menimme helluntairukoushuoneelle Herran kohtaamisen iltaan. Matkalla sain/saimme puhelimen kautta kuulla rukousvastauksen..Järvisen Paavo oli puhumassa kokouksessa. Aholan Timo johteli. Laulu/ylistysryhmä Tikkakoskelta johteli yhteislauluihin. Iloitsin, että tilaisuudessa oli mukana myös yksi ihminen, jonka kanssa olen ystävystynyt urheilukentällä - rukoillutkin siellä ihan radalla hänen puolestaan. Olemme muistaneet häntä päivittäin rukoushetkessämme rukouksin. Luulen - voinhan olla väärässä - että tällaisten asioiden kertominen voi nostaa joidenkin lukijoiden mieleen ajatuksen, että kerskun - ts. "nostelen itseäni". Siitä en osaa sanoa, mutta sellaisia omaa elämää jollakii lailla sivuavia asioitahan sitä tällaisessä henkilökohtaisessa "kirjoitelmassa" kertoelee. Ja jos jostakin, niin sellaisista asioistahan sitä juuri iloitsee, joista Jumalan valtakunnan työntekijän ja uskovaisen ihmisen erityisesti pitääkin iloita. Tottahan se on sekin tuttu sanonta, että "kukapa sen kissan hännän aidalle nostaa jos ei kisu itse". Sehän se on se mein lihallisen luontomme yksi erityispiirre. Mutta, siinä lajissahan Kiehisen vuolija ei taida ihan yksikseenkään oleskella. Sen pyhittyneemmät kanssavaeltajat näkevät meissä vähän heikommissa taapertajissa. Että semmonen iloinen tappaus tällä kertaa. Mukavapa jutella tillaisuuvessa olleen ihmisen kanssa, kuinka hän sen koki.
Kokkouksesta tulimme "kaapan kaatta" kotiin - ostimme tavaraa/tarvikkeita huomista NUOTIOILTAA varten. Tervetuloa Saarijärven torille huomeniltana - eli torstaina, 6.8. klo 18! Katso infoa illasta tuosta blogijutun vierestä.
Iltapalaa ja teetä. Kun oli niin lämmintä vielä myöhäänkin, niin oli mukava istuskella takapihan puolella syömässä ja juomassa "eväitään".
Ja lainaus senkun jatkuu:
"MITÄ MEIDÄN PITÄISI TEHDÄ, KUN OLEMME TOIMINEET EPÄREHELLISESTI?
Valitettavasti me kaikki toimimme joskus epärehellisesti. Kun ymmärrämme olleemme epärehellisiä, meidän on tehtävä kolme asiaa:
1. Saatettava ennalleen yhteytemme Jumalaan
Aina kun teemme syntiä, yhteytemme Jumalaan särkyy. Se täytyy saattaa ennalleen. Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä 1:9 kerrotaan miten: "Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä." Meidän täytyy olla yhtä mieltä Jumalan kanssa siitä, että epärehellisyys on synti, ja vastaanottaa Hänen runsas anteeksiantonsa, jotta pääsemme jälleen Hänen yhteyteensä" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 81-82).
Siunausta!
Ps. "Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet; ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut" (1: Kor. 5:14,15).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti