28.8.
Eilenillalla satoi myöhemmin - katosta sen kohinan kuuli. Tänään noustessamme oli taivas harmaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Jeremian kirjaa.
Ajelin kylälle kauppa-asioille. Samalla reissulla myös 11:ksi helluntairukoushuoneen alakertaan Päivärukoushetkeen - 7 rukoilijaa. Paluumatkallakin hoitelin joitakin asioita kylällä.
13 maissa kävin hakemassaEmilian ja Danielin koulusta meille - Danielin kotipihaltaan.
Söimme.
15:ksi ajelin tuonne vähän kauemmas ns. kotikäynnille. Sadellut vettä - kuten tälläkin matkalla.
Ennen 18 menin urheilukentälle 5.4 km "kävelynomaiselle" lenkille. 1 km jaksoissa, väleissä vähän "lempeästi" venytellen. Yhden kilsan menin 6.18 min. Aurinko helähti lopussa paistamaan. Tarkeni. 18.30 alkoi Danielin joukkueella jalkapallo-ottelu - Daniel maalivahtina. Seurailin peliä myös. Emiliakin oli kentällä. Hän toi minulle kahvia mukillisen pelin kanttiinista, jossa Terhi-Marjakin oli hommissa ja tainnut tuoda tarjottavaakin sinne. Sehän on hyvä asia olla siellä missä ihmiset ovat. Näinhän niihin saa kontaktia - vaikkapa urheiluseurassa, jossa lapsi harrastaa. Danielin joukkueella oli toinenkin ottelu vielä, mutta sitä en jäänyt katsomaan, vaan ajelin kotiin. Kentällä "sattui sellainenkin ajoitus", että luokseni tuli yksi ihminen, joka tuli tuomaan rukousaiheen minulle, kun tiesi että olen kentällä. En nyt sen tarkemmin kerro koko tapahtumasarjaa. Kuitenkin kyseessä on jo pidempiaikainen ketju, joka alkoi siitä, että tapasin yhden ihmisen - tämän rukousaiheen tuojan läheisen - eka kertaa urheilukentällä jo aikaa sitten. Juttelin hänen kanssaan - ja olemme sen jälkeen usein jutelleet. Miksikö tämän kerron? Siksi, että rohkaisen olemaan avoimesti Jeesukseen uskovainen. Siitä voi aueta monenlaisia asioita. Ja mikä on myös tärkeä asia: ihmisillä voi syntyä luottamus meihin uskovaisiin sillä tavalla, että puoleemme käännytään, kun sellaisia hetkiä eteen tulee. Rukoillaan johdatusta päiviimme. Jumala on ajoituksen mestari. Mukava oli tavata kentältä autolle astellessani myös uskovainen veli, jolla palaa sydämessä rakkaus Jeesukseen ja halu Hänen palvelemiseensa - ja siihen liittyen halu viedä ihmisten ulottuville hyvää sanomaa Jeesuksesta. Sellaisia uskovaisia - ihmisiä - enemmän Saarijärvelle(kin).
Söin iltapalaa ja join hopeateetä. Marja-Leena meni hiukan aikaisemmin nukkumaan kun oli väsynyt. Vettä satoi välillä, että katto "pohisi".
Lainailua:
"Paikallisseurakunta, hengellisen työn tekijät ja palvelujärjestöt
Kaikkialla Raamatussaon kehotuksia tukea Jumalan valtakunnan työtä. Vanhan testamentin pappien tuli saada tukea (4. Moos. 18:21), ja Uudessa testamentissa kehotetaan aivan yhtä selvin sanoin tukemaan hengellistä työtä. "Vanhimmat, jotka johtavat hyvin seurakuntaa, ansaitsevat sekä kunnioituksen että taloudellisen tuen, varsinkin ne, jotka tekevät työtä sananjulistajina ja opettajina" (1. Tim. 5:17). Kuinka moni hengellisen työn tekijä on joutunut jättämään työnsä riittämättömän kannatuksen vuoksi? Aivan liian moni.
Minulta ja Beviltä on kysytty, annammeko rahaa ainoastaan paikallisseurakuntamme kautta. Me olemme päättäneet antaa paikallisseurakuntamme lisäksi muillekin tahoille. Annamme säännöllisesti tuloistamme vähintään 10 prosenttia oman seurakuntamme työhön, koska uskomme, että se on konkreettinen osoitus siitä, että olemme sitoutunet seurakuntaamme. Annamme omastamme kuitenkin myös muille tahoille, joilta saamme opetusta. "Se, jolle Jumalan sanaa opetetaan, antakoon opettajalleen kaikkea hyvää (Gal. 6:6)" (Howard dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 97).
Siunausta!
Ps. "Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi" (Mark. 1:15).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti