30.8.
Noustessamme sunnuntaihin aurinko paistoi. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Jeremian kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjasta tämän päivän kohdan. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä. On suuriarvoinen asia saada rukoilla yhdessä. Jumala voi johdattaa yhteistä rukousta entistä avoimempaan suuntaan. Tiedän, että rukoileminen aviopuolisoidenkin kesken voi olla sellainen asia, että on vaikea rukoilla. Rohkaisen kuitenkin rukoilemaan. mekin harjoittelemme rukoilemaan - emme suinkaan ole "hyviä rukoilijoita". Mutta: Se ei olekaan se pääasia, sillä sanojen lausumista tärkeämpää on sydämen asenne. Ei haittaa vaikka haparoi. Aviopuolisoiden yhteisessä rukouksessa ei kumpikaan saa arvostella toistensa rukouksia. Siinä ollaan Herran edessä.Raamattu puhuu myös sopimusrukouksesta, jossa kaksi ihmistä sopii, että he anovat jotakin Jumalalta. Se voi tapahtua aviopuolisoidenkin rukouksessa hyvin. Sanassa on lupaus rukousvastauksista sellaiseen rukoukseen.
M-L kuunteli netin kautta hengellistä tilaisuutta Helsingin Saalemista. Minäkin saarnaa, jonka piti ulkolainen puhuja.
Koska ei ollut aamupäivällä kokousta meidän seurakunnassa, menin lenkille aurinkoiseen säähän. Tein 12.3 km "kävelynomaisen" lenkin - Leuhunkosken Voimalaitoksen lenkin. Sää oli erinomainen - lämmin ja kesäinen.
Ruokakin maistui lenkin jälkeen.
Terhi-Marja, Denis ja Daniel kävivät - olivat jo käyneet Jyväskylässä, jossa oli ollut jalkapallo-otteluita Danielin joukkueella. Emilia oli mennyt synttäreille. Mirokin ilmestyi yhtäkkiä meille - oli poika veivannut pyörällä kotoaan tänne, n. 40 km.
16:ksi menimme helluntairukoushuoneelle kokoukseen. Reenilä Jouko johteli. Ex-temporerkin johteli - yhteisiin lauluihin. Pastorimme Turusen Mika puhui. Oli hyvä hengellinen tilaisuus - se oli kyllä sitä ihan ilman tätä minun kuittaustakin. Kaikki eivät tykkää näistä "puumerkin" laittamisista - mutta eipähän niitä sen vuoksi laitetakkaan.
Palailtuamme kokouksesta oli Timo perheineen meillä - paitsi Miro, joka oli kokouksessa mukanamme. Milenakin jo ottaa muutamia kävelyaskeleita. Terhi-Marja, Emilia ja Danielkin tulivat - olivat käyneet pitzeriassa kokouksesta tullessaan, joten M-L:n paistamat vohvelit eivät enää heille sopineet jätskin ja mansikoiden kanssa - meille muille kylkii maistui. Omien lähtiessä näkyi heti oviaukosta komea sateenkaari kaartuneena päästä toiseen - Jumalan lupauksen kaari.
Tämmöisiä löpinöitä vuolijalta tällä kertaa. Laitanpa jatkoksi lainausta edellispäivien malliin - eli nää ovat jatkoa edellisiin:
"1. Rukous
Mikäli emme anna köyhille, rukouksemme jäävät vaille vastausta. "Toisenlaista paastoa minä odotan: että ... murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomille... Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat apua" (Jes. 58:6-9). Ja "joka sulkee korvansa köyhän pyynnöltä, joutuu itse pyytämään saamatta vastausta" (Sananl. 21:13)" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 99).
Siunausta!
Ps. "Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut; iankaikkinen elämä" (1. Joh. 2:25).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti