20151113

13.11.

Ja Perjantai.Heräsin hyvissä ajoin. Söin aamupalaa ja join kahvia. Valmistauduin päivän tilaisuuteen. Luin Sefanjan kirjaa.

Marja-Leena vei minut 10:30:ksi Toikkasen pentille ja Raijalle. Lähdin heidän kyydissään Kivijärvelle. Toikkasen Antero ja leena Lähtivät omalla autollaan.

Klo 12 alkoi hautajaistilaisuus Kivijärven kauniilla järvenrantapaikalla olevalla hautausmaalla. Toimitin siellä avoimen haudan äärellä yhden ihmisen ns. "ruumiin siunauksen". Lienee sanottava, että loppujen lopuksi tärkeintä osaa näyttelee tuollaisessa tilanteessa saattoväki - he ovat vielä elossa ja Jumala voi vetää heitä Jeesuksen luokse ja pelastaa. Henkilö, joka hautaan laitettiin ei ollut minulle tuttu. Lämmintä oli +1. Hautausmaalta menimme seurakuntatalolle - joka sekin oli erittäin kauniilla järvenrantapaikalla. Kyllä rakennuskin oli sisältä viihtyisän oloinen. Söimme ja joimme täytekaakkukahvit. Toikkaset - Pentti, Raija, Antero ja Leena - lauloivat Anteron ja Raijan kitaroiden säestyksellä. Oli adressien lukua ja muutamia puheenvuoroja, sekä kolmen ihmisen lauluesitys. Tulin siellä tuntemaan yhden ihmisen, joka oli sukulainen - ja vieläpä uskovainen. Yksi ihminen - jota en ole tuntenut - sanoi lähtiessämme, että on rukoillut jo vuosia Joukon ja Marja-Leenan puolesta. Sellaiset uutiset ovat erinomaisia. Sittenpä ajelimme Saarijärvelle. Pentti ja Raija toivat minut kotiin asti.

Daniel oli meillä - olivat mummin kanssa pelaamassa olohuoneessa ilmapallolla aivan kuin lentopalloa. "Naiset" - äiti ja Emilia - olivat menneet tyttökerhoon. Sytyttelin takkaan tulen.

18:ksi kävelimme M-L:n kanssa tuohon naapuriin - Veikontuvalle - hengelliseen tilaisuuteen, jossa puhui Pirkko Vesavaara - ja rukoili lopussa ihmisten puolesta. Oikarin marja-Liisa ja Hiekkavirran Kari lauloivat Mörskyn Saaran säestyksellä. Mäkisen Erkki käytti todistuspuheenvuoron. 

Tultuamme kokouksesta kotiin lähdin vähän tuulettumaan urheilukentälle 10 km "kävelynomaiselle" - hitaalle - lenkille. + 3-4. Klo 22.30 tulin kotiin. 

Iltapalaa ja teetä.

Jatkan lainailua siitä mihin eiliten jäin:

"Ole pyhiinvaeltaja

Raamattu kertoo identiteetistämme ja roolistamme maan päällä. Olemme ennenkaikkea taivaan, emme tämän maailman kansalaisia (Fil. 3:20). Toiseksi, olemme Kristuksen lähettiläitä (2. Kor. 5:20). Kolmanneksi, olemme muukalaisia (Hepr. 11:13).
Pietari kirjoitti: "Ja jos kerran te rukoillessanne kutsutte Isäksi häntä, joka puolueettomasti tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin eläkää jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika" (1. Piet. 1:17). Toisaalla hän jatkoi: "Rakkaat ystävät, te jotka asutte muukalaisina vieraassa maassa. Minä kehotan teitä pysymään erossa tämän maailman himoista, jotka sotivat sielua vastaan" (1. Piet. 2:11).
Pyhiinvaeltaja on alati matkalla eikä koskaan asetu aloilleen - hän on aina tietoinen siitä, että liika omaisuus suuntaa hänen huomiotaan pois määränpäästä. Aineellinen omaisuus on pyhiinvaeltajalle arvokasta vain silloin, kun se helpottaa matkantekoa. Pyhiinvaeltaja on matkamies, joka valitsee omaisuutensa harkiten ja pitää useimpia tavaroita rasitteena, jotka hidastavat matkantekoa tai tekevät siitä mahdotonta.
Monet tietenkin asettuvat aloilleen väliaikaisessa merkityksessä; ostamme asunnon ja omistamme huonekaluja ja harjoitamme liiketoimia. Siinä ei ole mitään väärää, mutta meidän tulee säilyttää pyhiinvaeltajan mielenlaatu, joka ei kiinnity omaisuuteen, ja matkustaa niin vähin matkatavaroin kuin mahdollista. Hanki vain sellaista omaisuutta, joka auttaa sinua toteuttamaan Jumalan kutsua elämässäsi" (Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja Sana 2011, s. 167-168).

Siunausta!

Ps. "Tuokaa täydet kymmenykset aarrekammioon, jotta temppelissäni olisi ruokaa" (Mal. 3:10).  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti