20151125

25.11.

Lämpöasteita heräillessämme Keskiviikkoon. Lumet olivat alkaneet sulaa. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luontokappaleet - pienemmät linnut, harakat, mustarastas ja oravat - ruokailivat myös. Luin Sakarjan kirjaa. Marja-Leena luki hartauskirjan luvun. Rukoilimme yhdessä monenlaisten aiheiden puolesta keittiön pöydän ääressä. 

Kävimme M-L:n kanssa kylällä - hän kaupassa ja minä tk:ssa hakemassa pyytämäni verensokerinmittausliuskat, vihkon, johon mittausten tulokset kirjataan, sekä paperiversion viimeisistä verikokeista (elokuulta). Lähinnä kiinnosti B12 vitamiinin tulos kohdallani, kun se myös mitattiin - sehän oli yli 520, eli todella hyvä. Ylärajakin aika lähellä. 

M-L laittoi hyvää ruokaa, jota pian kylältä tulon jälkeen söimme. Hämärä päivä. Kynttilät ja jouluiset valot sellaisina tuntuvat tunnelmallisilta.

Pesin peräkärryn kuomuineen tuossa talon päädyssä. Kannoin isommat puut pihasta liiteriin ja pressut pois - eivät haittaa lumien luontia talvella. Toin puita siälle ja raapaisin takkaan tulen.

Kävin 8.3 km "kävelynomaisella" lenkillä Tarvaalan suunnassa. Yli +3 astetta. Menopuolikkaan menin alle 8 min/km, paluupuolikkaaqn hiukan lujempaa. Mennessä tuuli vastaan. Nastalenkkareilla menin, vaikka pyörätie oli kokonaan sula. Kuitenkin ennenkuin sinne pääsi oli liukkaita kohtia. Hiukan sateli ohutta tihkua. Kävin paluumatkalla moikkaamassa Terhi-Marjaa, Emiliaa ja Danielia, jotka olivat kotosalla.

Yksi ihminen - jota en ole aikaisemmin tuntenut - soitti. Kertoi lukeneensa kirjoittamani ja hänellekin jakamani vihkosen: "Jumalalla on sinulle asiaa". Kertoi, että se oli hyvä kirja. Juttelimme. Kutsui käymään. Lupasin mennä. JHs. menen huomenna. 

19:ksi ajelimme M-L:n kanssa helluntairukoushuoneelle Rukousiltaan. M-L kävi mennessä kaupassa. Pastorimme johteli rukousillan. Hän myös puhui. Rukoilimme. 17 henkilöä taisi olla.
Ajellessamme kotiin satoi vettä - kuten mennessäkin.

Iltapalaa ja teetä.

Tervetuloa huomenna - eli to. 26.11. klo 18.30. - KYLÄILTAAN Hännilän koululle. Illasta tarkemmin tuossa blogijutun oikealla puolella. Tule ja tuo muitakin mukanasi.

Kuulimme tässä illan aikana Pialta, että Milena oli ensimmäisen kerran sanonut: Hei, hei, äiti!

Sitten lainataan:

"RAHA EI TUO TODELLISTA ONNEA

Salomolla, Saarnaajan kirjan kirjoittajalla, oli vuotuiset yli 20 miljoonan euron vuositulot. Hän asui palatsissa, jonka rakentaminen oli kestänyt 13 vuotta. Hän omisti 4000 hevostallia. Hän istui norsunluisella valtaistuimella, joka oli päällystetty kullalla, ja joi kultaisista maljoista. Hänen hovinsa päivittäisiin aterioihin kului sata lammasta ja 30 härkää sekä peuroja ja syöttöhanhia.
Salomo oli selvästikin sellaisessa asemassa, että hän tiesi, toiko raha onnen, eikä epäröinyt kertoa, etteivät rikkaudet tee ihmistä onnelliseksi. "Kun omaisuus karttuu, karttuvat sen syöjätkin. Mitä iloa siitä on omistajalleen, paitsi että saa nähdä sen kuluvan? Uurastavan uni on makea, söipä hän vähän tai paljon, mutta rikkaalta kylläisyys vie unen" (Saarn. 5:10-11).
Monet kuitenkin uskovat, että onnellisuuden voi ostaa rahalla. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 70 % kansalaisista olisi tyytyväisempiä, jos he ansaitsisivat 37 dollaria enemmän viikossa. Huomaan itsekin ajoittain ajattelevani tämän enemmistön tavoin ja lankeavani jossittelun ansaan.
Jos minulla olisi uusi auto, olisin tyytyväinen. Jos asuisin tuossa kauniissa talossa, olisin onnellinen. Jos minulla olisi juuri se työ, olisin tyytyväinen. Luettelo on loputon.
Raamatun näkökulma on jyrkässä ristiriidassa tämän ajattelun kanssa. Joku on joskus sanonut:

Rahalla saa
Sängyn, mutta ei unta,
kirjoja, mutta ei aivoja,
ruokaa, mutta ei ruokahalua,
talon, mutta ei kotia,
lääkkeitä, mutta ei terveyttä, 
huvitusta, mutta ei iloa,
krusifiksin, mutta ei Vapahtajaa"

(Howard Dayton, Rahoillasi on merkitys, Kuva ja sana 2011, s. 176).

Siunausta!

Ps. "Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema" (1. Kor. 15:26).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti