20160416

16.4.

Taivas oli sininen tänäänkin noustessamme launtaihin. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Roomalaiskirjettä. Marja-Leena luki kohdan hartauskirjasta. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.

Käväisin kylällä kaupassa - mm. tuolien korjaamisen valmisteluja. 

12 jälkeen lähdin aurinkoiselle urheilukentälle 8.2 km "kävelynomaiselle" lenkille. Vain yksi kilometri oli sellainen, jonka kävelin alle 7 min. - eikä sekään ole kuin sellaista "köröttelyvauhtia". Tekniikka oli pääosassa, johon koetin kiinnittää huomiota. Sekin on sellainen asia, että olisi hyvä, jos olisi joku, joka katsoo ja antaa palautetta - mutta eihän se vaarilla niin tärkeää ole. Toisaalta on se niinkin, että kun numerolappua laitetaan rintaan, niin olisi mukava kun kävelytekniikka olisi kunnossa.
Ennen lähtöäni oli mielessä ottaa mukaan Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosia. Ollessani laittamassa tossuja eteisessä jalkaan tunsin sisimmässäni kehotuksen: ota niitä vihkosia mukaan. Niinpä kävin niitä hakemassa taskuuni. Muutaman kilometrin käveltyäni saapui kentälle yksi kaveri, joka tuli tekemään myös omaa treeniään - eräässä ns. heittolajissa. Olin jutellut hänen kanssaan aikaisemmin jossain kisoissa - taisi olla Jämsässä - mutta en hengellisistä asioista. Nyt kun hän saapui kentälle, tiesin heti, että emme olleet sattumalta samaan aikaan kentällä. 5 km kohdalla "heivasin" ja menin juttelemaan hänen kanssaan. Juttelimme luontevasti treeneihin liittyvistä asioista. Luontevasti siirryin elämän tärkeimpiin kysymyksiin. Sain lyhyesti todistaa olevani Jeesukseen uskova. Tilanne oli avoin. Annoin hänelle Jumalalla on sinulle asiaa -vihkosen. Koetin tehdä oman osuuteni - uskon, että Jumala ei jää huonommaksi oman osuutensa kanssa. Siellä, nissä ihmiset ovat, siellä he ovat - ja siellä heitä tavoittaa. Tänäänkin sellaisen ihmisen, jota ei näy meidän "neljien seiniemme" sisäpuolella.

Haluaisin rohkaista sinua: Sinun ei tarvitse koko elämääsi odottaa, että joku kysyisi sinulta elämäsi toivon perustusta - voit olla itse aloitteentekijä. Ole sitä usein. Se kuuluu todistajana olemiseen. Käytä myös ne tilaisuudet, joissa sinulta kysytään. Ole valmis - pidä itsesi valmiina. Kulje rukoillen - ja koet kuinka tilanteita tulee koko ajan, joissa saat olla Jeesuksen asialla. Rohkaisen silloinkin olemaan Jeesuksen todistaja - myös sanojesi kautta - kun tilanne ei oikein "tunnu luontevalta". Harjoita itseäsi olemaan Jeesuksen todistaja - muuallakin kuin uskovien kokouksissa "neljän seinän sisällä".

Lenkin jälkeen ajelin Timolle - tuonne Höytiän kuusikoihin - hakemaan ruuvipuristimia tuolinkorjauksiin. Samalla sain hyvät kahvit - ja vieläpä VHH-höystöjen kanssa. Pieni "päivänpaiste" - Milena - oli myös mukava tavata, niin kuin toisetkin. Laittoivat Timo ja Milenan isosisko suojaverkkoa trampalle - se kun jo Milenakin siinä pompottelee. Sellainen videonpätkä tuli mummin älykkääseen puhelimeen.

Palattuani kotiin söin.

18:ksi ajelimme M-L:n kanssa työväentalolle. Haimme myös Salmen mukaan. Tilaisuuden johteli Ann-Niina Turunen, Mika Yrjölä puhui, Lavrentsukin musiikkiperhe musisoi. Ainakin 97 ihmistä oli paikalla. Vietyämme Salmen kotiin ajelimme mekin kotiin. Kahvitarjoilukin oli "työviksellä", mutta emme menneet, kun oli heti iltapala kotona - minä kun koetan olla sellaisella toisenlaisella ruokavaliolla.

Taisi olla yli +10 astetta ajellessamme kokouksesta kotiin. Söimme iltapalaa ja joimme teetä.

"Evankelioiduin paikka maailmassa 

Kirjassaan "Soulwinning Church" (Sieluja voittava kirkko) Gene Edwards sanoo: "Pyrimme evankelioimaan maailman... evankelioimalla kirkkorakennuksen,... sen jokaisen huoneen ja jokaisen penkin. Kirkko on maailman evankelioiduin paikka. Kun tällä tavalla näemme vaivaa sen takia, saattaisi luulla, että rakennus tarvitsee kääntymystä. Työskentelemme ikään kuin kaikki maailman kadotetut ihmiset olisivat siellä!"

Ainoa vaikeus on se, että syntiset, pelastusta vailla olevien suuret joukot, eivät ole kirkossa - eivät ole koskaan siellä olleet - eivätkä tule koskaan siellä olemaan. He ovat kaikkialla muualla, mutta eivät siellä, minne koetamme taivuttaa heidät tulemaan - kirkossa. Siksi on ehdottoman välttämätöntä mennä sinne, missä he ovat ja voittaa heidät siellä, silloin he ovat halukkaita tulemaan kirkkoon.

Henkilökohtainen sielujen voittaminen ei ole vielä kokenut paluutaan kristillisyyden historiaan. Se odottaa, että kohta saisi sille kuuluvan määräävän aseman" (T. L. Osborn: Sinne missä ihmiset ovat, s. 35-36, Ristin Voitto 1970).

Siunausta!

Ps. "Herra tuntee omansa" (2. Tim. 2:19).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti