8.4.
Noustessamme perjantaihin oli harmaata. + 4-5. Söimme aamupalaa ja joimme kahvia. Luin Apostolien tekoja. Marja-Leena luki paikan hartauskirjasta tälle päivälle. Rukoilimme yhdessä keittiön pöydän ääressä.
11:ksi ajelin helluntairukoushuoneelle Päivärukoushetkeen - meitä oli siinä yksi. Alakerrassa oli samaan aikaan äitilapsipiiri, niin pääsin sisälle.
Hain 12 maissa Danielin koulun jälkeen meille. Heidän kohdalleen hän päästeli pyörällään oikein aika kyytiä seinänaapurin pojan - luokkakaverin - kanssa.
Emilian hain 13 maissa samasta paikasta. Hänkin siihen pyörällään huristeli.
M-L leiponut tänään huomiseen tilaisuuteen.
Menimme porukalla kylälle - M-L kauppaan ja minä lasten kanssa viereiseen Kebab-pizzeriaan. Söin siellä kebab salaatin, Emilia ja Daniel kebab ranskalaiset. Maistui.
Päivällä lienee ollut yli + 6 astetta. Sadellut useaan otteeseen. Välillä aurinkokin kuulastellut pilvien takaa.
Laitoin takkaan tulen.
Kävin viemässä Emilian ja Danielin kotiin.
Kävin urheilukentällä - joka oli nyt niin sula, että pystyi menemään punaista rataa koko matkan - 10 km rauhallisella lenkillä. Kiinnitin huomiota vain tekniikkaan. Mennessäni kentälle ja lähtiessäni sieltä, satoi. Muuten oli sateetonta. Palatessani kotiin oli + 4.5.
M-L oli leiponut lisää - myöskin mantelileipiä pitkästä aikaa. Huoneissa leijailivat hyvät tuoksut.
Söin iltapalaa ja join teetä.
"Vuonna 1949 joukko australialaisia lähetyskandidaatteja oli lähdössä laivalla Kiinaan. Laivaan nousemisen hetki lähestyi, mutta edelleenkin vain puolet tarvittavasta matkakassasta oli koossa. Lähtöpäivän aamuna lähetyksen tietoon tuli - testamentti. Testamentissa selkosanaisesti mainittiin minkälaiseen tarkoitukseen varat on käytettävä. Kaikki täsmäsi käsillä olevan hätätilanteen hoitamiseksi matkustajien määrää ja kohdetta myöten.
Hämmästyttävää oli, että testamentti oli kirjoitettu, ennen kuin yksikään nuorista kandidaateista oli syntynyt!
Jumala osoitti tietävänsä ennalta jopa yhden henkilön tarkkuudella, miten Hän suorittaa työtänsä milloinkin!
Testamentin tekijä oli elänyt vuosia ja kuollut, ja kun hänen viimeinen tahtonsa tuli maksuun, niin testamentin ehdot täyttävä kohde oli juuri tuona päivänä tarpeen paikalla!
Koskaan ennen tai jälkeen tuon päivän ei olisi ollut vastaavaa tilannetta, johon testamentoidut varat olisi voinut käyttää tekijän tahdon mukaisesti" (Leo Meller 8.4.2016. Patmos Lähetyssäätiön kirjeessä).
Siunausta!
Ps. "Se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään" (Matt. 7:14).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti